Mitä hulevesi on?
Hulevesi on rakennetussa ympäristössä syntyvää sade- ja sulamisvettä, joka virtaa maan pintaa, rakennusten kattoja ja muita pintoja pitkin. Laajat asfaltoidut pihat ja katot keräävät vettä paljon enemmän kuin kasvipeitteiset pinnat, koska vesi ei pääse imeytymään. Hulevettä ei yleensä puhdisteta, vaan se johdetaan ojien ja putkien kautta puroihin, järviin ja mereen. Mukana kulkee kiintoainetta, ravinteita ja epäpuhtauksia.
Perustusten kuivatusvedet eli salaojavedet eivät ole varsinaisesti hulevesiä, mutta niihin sovelletaan hulevesiä koskevia määräyksiä.
Kuka vastaa hulevesistä?
- Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta ja siitä, että hulevedet ja jätevedet pidetään erillään.
- Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi päättää, että hulevesiviemäröinti kuuluu vesihuoltolaitokselle.
- Naapurit: hulevettä ei saa johtaa naapurin tontille tai rajaojaan ilman naapurikiinteistön omistajan lupaa. Vettä ei saa myöskään johtaa katualueelle.
Hulevesisääntely on ollut maankäyttö- ja rakennuslain hulevesiluvussa sekä vesihuoltolaissa. Kaavojen toteuttamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja uudistuksessa myös hulevesisäännökset on tarkoitus siirtää uuteen lakiin. Tarkista oman kunnan ajantasaiset määräykset.
Hulevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin
Vesihuoltolain mukaan hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Vanhoilla kiinteistöillä kattovesiä tai salaojavesiä voi edelleen olla kytketty jätevesiviemäriin. Se kuormittaa jätevedenpuhdistamoita ja voi rankkasateella aiheuttaa viemäritulvia kellareihin. Vesihuoltolaitos voi korottaa vesihuoltomaksuja, jos kiinteistö kehotuksista huolimatta johtaa hulevesiä jätevesiviemäriin. Kun laitos luopuu sekaviemäröinnistä, kiinteistölle annetaan kohtuullinen aika muuttaa liitoksensa.
Liittäminen hulevesiviemäriin ja vapautus
Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittämisestä, jos kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Käytännössä vesi imeytetään omalle tontille tai johdetaan muualle niin, ettei siitä aiheudu haittaa kenellekään.
Hulevesimaksu
Kunta voi periä vuosittaista julkisoikeudellista hulevesimaksua kattamaan kunnan hulevesijärjestelmän kustannuksia. Maksua voidaan periä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevilta kiinteistöiltä, vaikka niiden hulevesiä ei johdettaisi hulevesiviemäriin. Perusteena on, että kiinteistö hyötyy katujen ja muiden yleisten alueiden hulevesien hallinnasta. Kunta vahvistaa maksun perusteet taksassa, ja maksun on oltava kohtuullinen, oikeudenmukainen ja selkeä.
Hulevesien hallinta tontilla
Hulevesien hallinnan kolme pääperiaatetta ovat vähentäminen, imeytys ja viivytys. Vasta viimeisenä vaihtoehtona hulevesi johdetaan pois tontilta.
1. Vähennä läpäisemättömiä pintoja
Asfaltin ja betonin sijaan voi käyttää vettä läpäiseviä pintoja, kuten sorapintoja, nurmikiveä tai saumoiltaan läpäiseviä kiveyksiä. Viherkatto pidättää ja haihduttaa osan sadevedestä.
2. Imeytä
Imeyttäminen on ensisijainen tapa käsitellä hulevesiä, jos maaperä sen sallii. Hiekka- ja soramaa imeyttää hyvin, savimaa huonosti. Imeytyspainanne tai imeytyskaivo sijoitetaan riittävän kauas rakennuksen perustuksista, jottei vesi palaa sokkelin viereen.
3. Viivytä
Viivytysrakenteet tasaavat rankkasateen huippuvirtaamaa. Asemakaavassa voi olla määräys viivytyksestä. Esimerkiksi yleinen määräys edellyttää kuution viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytykseen sopivat painanteet, viivytyskaivot ja -säiliöt sekä sadevesitynnyrit.
Sadepuutarha
Sadepuutarha on kasvillisuudella istutettu painanne, johon kattovedet ohjataan kouruilla tai viherpainanteilla. Vesi imeytyy vähitellen maahan ja kastelee samalla puutarhaa. Kasvillisuus haihduttaa vettä, sitoo ravinteita ja parantaa maaperän rakennetta. Sadepuutarha tarjoaa myös ravintoa ja suojaa pölyttäjille, linnuille ja sammakoille.
4. Johda hallitusti pois
Hulevesi, jota ei voi hyödyntää, viivyttää tai imeyttää, johdetaan hallitusti hulevesiviemäriin, ojaan tai kunnan hulevesijärjestelmään.
Rankkasateet ja tulvariski
Hulevesien hallinnan merkitys kasvaa, koska rankkasateet ovat yleistymässä. Lyhyt, voimakas kuuro tuottaa niin paljon vettä, ettei viemäriverkosto tai ojitus ehdi johtaa sitä pois. Tällöin vesi kerääntyy notkelmiin, pihoille ja pahimmillaan rakennusten kellareihin. Tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla on paljon katto- ja asfalttipintaa, vettä kertyy nopeasti.
Kiinteistön kannalta tulvariskiä pienentävät:
- Maanpinnan muotoilu: tontin pinnat viettävät rakennuksesta poispäin, ja tulvareitti ohjaa poikkeuksellisen sadeveden turvallisesti kadulle tai painanteeseen.
- Kellarin suojaus: viemärin takaiskuventtiili estää viemärivesien nousun lattiakaivoihin, kun yleinen verkko on täynnä.
- Kattovesien ohjaus: syöksytorvista tuleva vesi ohjataan kouruilla tai sadevesiputkilla kauemmas, ei sokkelin viereen.
- Kunnossapito: rännit, sadevesikaivot ja ritilät puhdistetaan säännöllisesti lehdistä ja hiekasta.
Sadeveden hyötykäyttö
Hulevesi on myös resurssi. Kattovesiä voi kerätä sadevesitynnyreihin tai maanalaisiin säiliöihin ja käyttää puutarhan kasteluun. Kerätty vesi vähentää talousveden kulutusta kesällä ja samalla viivyttää sadevettä, mikä tasaa rankkasateen virtaamahuippua. Talveksi tynnyrit tyhjennetään ja syöksytorven ohjaus palautetaan sadevesijärjestelmään, jotta jäätyminen ei riko rakenteita.
Myös sadepuutarhat, viherkatot ja läpäisevät pinnat ovat hyötykäyttöä. Ne kastelevat istutuksia, viilentävät pihaa helteellä ja tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille.
Tonttikohtainen hulevesisuunnitelma käytännössä
- Selvitä lähtötiedot: kaavan hulevesimääräykset, kunnan hulevesiohjelma, liittymäkohta hulevesiviemäriin tai ojaan ja maaperän imeytyskyky.
- Laske pinnat: katto-, asfaltti-, kiveys- ja viherpinta-alat. Läpäisemättömien pintojen määrä ratkaisee tarvittavan viivytystilavuuden, jos kaavassa on viivytysmääräys.
- Valitse ratkaisut: vähennä läpäisemättömiä pintoja, imeytä mahdollisuuksien mukaan ja mitoita viivytys.
- Merkitse suunnitelmaan: rännikaivot, sadevesiputket, viivytys- ja imeytysrakenteet, purkupiste ja tulvareitti asemapiirrokseen tai erilliseen hulevesisuunnitelmaan.
- Huolto-ohje: kirjaa, miten kaivot, säiliöt ja painanteet huolletaan. Huoltamaton viivytyskaivo tukkeutuu ja menettää tehonsa.
Hulevedet rakennushankkeessa
- Kunta voi vaatia selvityksen hulevesien käsittelystä ja johtamisesta rakentamislupaa haettaessa.
- Hulevesisuunnitelma laaditaan tavallisesti samaan aikaan LVI-suunnitelman ja pihasuunnitelman kanssa.
- Kattovedet kerätään rännikaivoihin ja sadevesiputkiin, jotka pidetään erillään salaojista.
- Maanpinta muotoillaan viettämään rakennuksesta poispäin.
Yleisimmät virheet hulevesien hallinnassa
- Syöksytorvi sokkelin vieressä: kattovesi valuu suoraan perustusten viereen ja kastelee sokkelia ja salaojia.
- Kattovedet salaojiin: rankkasateella salaojat täyttyvät ja vesi pääsee perustusten alle.
- Imeytys liian lähellä taloa: imeytyspainanne tai -kaivo sokkelin vierellä tuo veden takaisin perustuksille.
- Imeytys savimaahan: savi ei imeytä vettä, jolloin painanne muuttuu lammikoksi. Savimaalla viivytys ja hallittu johtaminen toimivat paremmin.
- Pinnoitetaan koko piha: laajat asfaltti- ja laattapinnat moninkertaistavat valumavedet. Osa pinnoista kannattaa jättää läpäiseviksi.
- Vedet naapurin puolelle: pihan muotoilu tai täyttö ohjaa veden naapurin tontille, mikä on kiellettyä ilman lupaa ja aiheuttaa riitoja.
- Huolto unohtuu: lehtien ja hiekan tukkima kaivo tai ränni ei toimi silloin, kun sitä tarvitaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä hulevesi tarkoittaa?
Hulevesi on maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Perustusten kuivatusvesiin sovelletaan samoja määräyksiä.
Saako sadevedet johtaa viemäriin?
Jätevesiviemäriin ei saa. Hulevesiviemäröinnin alueella hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin, ellei kiinteistö ole saanut vapautusta ja hoida vesiä muuten asianmukaisesti, esimerkiksi imeyttämällä.
Kuka vastaa tontin hulevesistä?
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistöllä muodostuvista hulevesistä. Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.
Miksi maksan hulevesimaksua, vaikka vedet imeytyvät tontilla?
Kunta voi periä maksua kaikilta hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä, koska ne hyötyvät katujen ja yleisten alueiden hulevesien hallinnasta.
Saako hulevedet johtaa rajaojaan?
Vain naapurikiinteistön omistajan luvalla. Hulevesiä ei myöskään saa johtaa katualueelle.
Miten kellarin voi suojata rankkasateilta?
Viemärin takaiskuventtiili estää viemärivesien nousun lattiakaivoihin, kun yleinen verkko on täynnä. Lisäksi maanpinnan pitää viettää rakennuksesta poispäin ja kattovedet pitää johtaa kauas sokkelista.
Saako sadevedet imeyttää omalle tontille?
Yleensä saa, ja imeytys on ensisijainen hallintatapa, jos maaperä imeyttää vettä ja vesi ei aiheuta haittaa rakennuksille tai naapureille. Imeytysrakenne sijoitetaan riittävän kauas perustuksista. Hulevesiviemäröinnin alueella liittymisestä vapautumiseen tarvitaan kunnan päätös.
Lähteet ja lisätietoa
- Taloon.com: Hulevedet ja hulevesimaksu
- Kuntaliitto: Hulevesiopas
- HSY: Hulevesivapautukset (vesihuoltolaki 17 b–c §)
- Kouvolan kaupunki: Hulevesiopas
- Vesientila: Hulevesiopas 2025
- Kärkölän kunta: Hulevesi-info
- Tampereen kaupunki: Sadepuutarhakortti
- HAMK: Ilmastokestävät pientaloalueet – hulevesi
- Hankeikkuna / YM: Kaavojen toteuttamisen lainsäädännön uudistus
- Kuntaliitto: Hulevesiopas
- HAMK: Ilmastokestävät pientaloalueet – hulevesi