Mikä on liittopalkki?
Liittorakenne on rakenne, jossa kaksi materiaalia toimii yhdessä niin, että kumpikin tekee sen, missä se on parhaimmillaan. Teräs kestää hyvin vetoa ja on tehtaalla tarkasti valmistettavissa. Betoni kestää puristusta, on edullista ja suojaa terästä palolta. Liittopalkissa teräsprofiili ja sen sisään tai ympärille valettu betoni sidotaan toisiinsa niin, että ne kantavat kuormaa yhtenä poikkileikkauksena.
Perinteinen liittopalkki on teräspalkki, jonka yläpuolelle valettu betonilaatta liitetään palkkiin leikkausliittimillä. Rakennus- ja asuntorakentamisessa Pohjoismaissa yleistynyt matala liittopalkki eli slim floor -palkki on kuitenkin erilainen: se on kotelomainen tai alalaipallinen teräsprofiili, joka jää kokonaan välipohjan paksuuden sisään. Ontelolaatat tai kuorilaatat tukeutuvat palkin alalaippaan, ja palkin sisätila sekä laattojen saumat valetaan työmaalla betonilla.
Toimintaperiaate vaiheittain
- Asennusvaihe. Teräsosa asennetaan pilareiden varaan, ja laatat nostetaan alalaipan päälle. Tässä vaiheessa teräs kantaa yksin laattojen ja tuoreen betonin painon. Siksi epäsymmetrinen kuormitus (laatat vain toisella puolella) on tarkistettava vääntönä, ja tarvittaessa käytetään tilapäistä tuentaa.
- Valuvaihe. Palkin sisätila täytetään betonilla palkin kyljissä olevien aukkojen kautta. Samalla valetaan laattojen saumat ja mahdollinen pintavalu. Valu tehdään huolellisesti, jotta betoni täyttää profiilin kokonaan.
- Käyttövaihe. Kun betoni on kovettunut, teräs ja betoni toimivat liittorakenteena. Jäykkyys ja kantokyky kasvavat selvästi verrattuna pelkkään teräsprofiiliin.
Edut ja rajoitukset
Edut
- Tasainen alapinta: palkit eivät näy kattoon, jolloin talotekniikan reitit, alakatot ja väliseinät on helppo sijoittaa.
- Pienempi kerroskorkeus: kun palkki ei roiku laatan alapuolella, kerroskorkeus pienenee. Samaan rakennuskorkeuteen voi mahtua jopa lisäkerros, tai julkisivun ja pystyrakenteiden määrä pienenee.
- Pitkät jännevälit: pilariväli voi olla suuri, mikä lisää tilojen muuntojoustavuutta.
- Palonkestävyys: betonitäyttö suojaa terästä ja toimii lämpönieluna. Rakenne saavuttaa yleensä vaaditun paloluokan ilman erillistä palosuojausta.
- Nopea asennus: esivalmistetut osat asennetaan nopeasti, ja välipohja on kuormitettavissa pian valun jälkeen.
Rajoitukset
- Palkkien sijainti ja korkeus on lukittava suunnittelussa aikaisin, koska ne määräävät laattojen ja pilareiden geometrian.
- Asennusvaiheen vääntö ja taipumat vaativat huolellisen tarkastelun ja usein tilapäisen tuennan.
- Jälkikäteen tehtävät reiät palkkiin ovat rajoitettuja. Talotekniikan läpiviennit on suunniteltava ennen valmistusta.
Käyttökohteet ja liittyvät rakenteet
Matalia liittopalkkeja käytetään toimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, liikekeskuksissa, pysäköintitaloissa ja asuinkerrostaloissa. Ne yhdistetään tavallisesti betonielementtipilareihin tai liittopilareihin. Palkin ja pilarin liitos tehdään usein piilokonsolilla, jolloin pilarin pinnalle ei jää ulokkeita. Palkkeja käytetään myös puurakenteiden kanssa. Esimerkiksi CLT-laatoista ja puupilareista koottuun hybridirunkoon voidaan yhdistää teräsbetoniset liittopalkit, jolloin saadaan pitkät jännevälit ja hyvä palonkestävyys.
Palkkivalmistajat julkaisevat suunnittelijoiden käyttöön CAD- ja BIM-detaljikirjastoja, joissa ovat tyypilliset tuenta-, liitos- ja reikädetaljit. Kirjastoja on saatavilla eri kielillä ja kansallisiin standardeihin sovitettuina.
Palonkestävyys tarkemmin
Rakenteiden palonkestävyys ilmoitetaan palonkestoaikaluokkina, kuten R30, R60, R90 ja R120. Luku kertoo minuutteina, kuinka kauan rakenne säilyttää kantavuutensa standardipalossa. Esimerkiksi R60-luokiteltu palkki kestää standardipaloa vähintään 60 minuuttia. Vaadittu luokka riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta ja paloluokasta.
Matalan liittopalkin alalaippa on suoraan alttiina palolle, joten palonkestävyyden osoittaminen on keskeinen osa suunnittelua. Liittopalkin sisään valettu betoni sitoo lämpöä ja tukee terästä, ja palkkiin voidaan sijoittaa lisäraudoitusta, joka kantaa kuormia palotilanteessa. Valmistajan mukaan esimerkiksi Deltabeam-palkki voi saavuttaa palonkestävyysluokan R120 ilman lisäsuojausta. Ratkaisu perustuu mitoitukseen ja palokokeisiin, ja se tarkistetaan aina kohteen rakennesuunnittelussa.
Palonkestävyys ei ole ainoa paloturvallisuuden osa-alue. Rakenteen on myös rajoitettava palon leviämistä ja savun muodostumista. Siksi rakenteiden ratkaisuja tarkastellaan osana rakennuksen paloteknistä kokonaissuunnitelmaa.
Mitoitus ja suunnittelu
Teräsbetoniliittorakenteet mitoitetaan eurokoodin EN 1994 mukaan. Liittopalkkien suunnittelussa tarkastellaan erikseen asennus- ja käyttövaihe:
- Asennusvaihe: teräspalkki kantaa yksin laattojen, tuoreen betonin ja työnaikaiset kuormat. Usein tarkistetaan myös vääntö, kun laattoja asennetaan vain palkin toiselle puolelle.
- Käyttövaihe: teräs ja betoni toimivat yhdessä. Mitoituksessa tarkistetaan taivutus- ja leikkauskestävyys, taipumat sekä värähtelyt, joilla on merkitystä esimerkiksi toimistojen ja koulujen lattioiden käyttömukavuudelle.
- Liitokset: palkin ja pilarin liitokset suunnitellaan siten, että asennus on nopeaa ja voimat siirtyvät hallitusti. Katso myös betonirakenteiden liitokset.
Valmistajat tarjoavat suunnittelijoille esimitoitustyökaluja ja tuotemalleja. Lopullisesta mitoituksesta vastaa kohteen rakennesuunnittelija.
Liittopalkit ja puurakenteet
Matalia liittopalkkeja käytetään yhä useammin myös hybridirakenteissa, joissa laatastona on massiivipuu, kuten CLT. Tällöin palkki pysyy laatan paksuuden sisällä ja puulaatta tukeutuu palkin alalaippaan. Teräsrakenneyhdistyksen seminaarissa esitellyssä tutkimushankkeessa tutkittiin Deltabeam-liittopalkin ja CLT-laatan välisen liitoksen toimintaa palotilanteessa kahden tunnin hiiltymiskokeella. Palkkia ei ollut palosuojattu yhdessäkään detaljissa. Tehollinen hiiltymissyvyys liitosalueella oli 87 mm ja laatan keskijänteellä 108 mm. Puurakenteen palomitoituksessa suositeltiin tehollisen poikkileikkauksen menetelmää (EN 1995-1-2).
Hybridiratkaisu yhdistää teräksen pitkät jännevälit ja puun keveyden sekä hiilivaraston. Liitosten palotekninen ja akustinen toiminta on kuitenkin suunniteltava huolellisesti.
Liittopalkit ja hiilijalanjälki
Rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen hillinnän osaksi rakentamisen ohjausta, ja rakennusten vähähiilisyysarviointi on keskeinen osa lain tavoitteita. Rungon materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen, koska teräksen ja sementin valmistus tuottavat suuria päästöjä tuotettua tonnia kohden.
Liittopalkin ympäristövaikutusta ei kuitenkaan voi arvioida pelkästään palkin oman materiaalimäärän perusteella. Merkittäviä tekijöitä ovat myös:
- Kerroskorkeus: matalampi välipohja vähentää julkisivun, pilareiden ja pystykuilujen materiaalia jokaisessa kerroksessa.
- Materiaalitehokkuus: liittovaikutus mahdollistaa kevyemmät profiilit kuin pelkkä teräs, ja betonin määrä rajoittuu tarpeelliseen.
- Muuntojoustavuus: pitkät jännevälit ja tasainen alapinta helpottavat käyttötarkoituksen muutoksia. Rakennuksen käyttöikä pitenee, ja purkamisen ja uudisrakentamisen päästöt vältetään.
- Kierrätettävyys: teräs on kierrätettävää, ja kierrätysteräksen osuus vaikuttaa tuotteen ympäristöselosteessa (EPD) ilmoitettuun päästöön.
Vertailun vaihtoehtojen välillä kannattaa tehdä koko rungon ja elinkaaren tasolla tuotteiden ympäristöselosteiden perusteella eikä yksittäisten tuotteiden markkinointiväitteiden varassa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on matala liittopalkki?
Matala liittopalkki on teräsprofiili, joka jää kokonaan välipohjan paksuuden sisään. Laatat tukeutuvat palkin alalaippaan, ja palkki valetaan työmaalla täyteen betonia, jolloin teräs ja betoni toimivat yhdessä.
Tarvitseeko liittopalkki palosuojamaalauksen?
Yleensä ei, koska palkin sisään valettu betoni suojaa terästä ja toimii lämpönieluna. Vaadittu paloluokka tarkistetaan aina suunnittelussa, ja näkyviin jäävät teräsosat voivat vaatia lisäsuojausta.
Miksi liittopalkki pienentää kerroskorkeutta?
Koska palkki ei ulotu laatan alapuolelle, välipohjan kokonaispaksuus pienenee. Tämä voi vähentää koko rakennuksen korkeutta tai mahdollistaa lisäkerroksen samaan korkeuteen.
Voiko liittopalkkia käyttää puurakenteiden kanssa?
Voi. Liittopalkkeja käytetään hybridirungoissa esimerkiksi CLT-laattojen ja puupilarien kanssa, jolloin saadaan pitkät jännevälit ja hyvä palonkestävyys.
Miten liittopalkin hiilijalanjälkeä arvioidaan?
Tuotteen ympäristöselosteen (EPD) ja koko rungon elinkaarilaskennan avulla. Arvioinnissa kannattaa huomioida myös kerroskorkeuden pieneneminen, materiaalitehokkuus ja rakennuksen muuntojoustavuus.
Mitä palonkestoaikaluokka R120 tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että rakenne säilyttää kantavuutensa standardipalossa vähintään 120 minuuttia. Luokkia ovat esimerkiksi R30, R60, R90 ja R120.
Millä standardilla liittopalkki mitoitetaan?
Teräsbetoniliittorakenteet mitoitetaan eurokoodin EN 1994 mukaan. Mitoituksessa tarkastellaan erikseen asennusvaihetta, jossa teräspalkki kantaa yksin, ja käyttövaihetta, jossa teräs ja betoni toimivat yhdessä.
Voiko liittopalkin sijoittaa CLT-laatan kanssa?
Voi. Matalia liittopalkkeja käytetään hybridirakenteissa, joissa puulaatta tukeutuu palkin alalaippaan. Liitosten palotekninen toiminta on suunniteltava huolellisesti, ja sitä on tutkittu muun muassa kahden tunnin hiiltymiskokeilla.
Lähteet ja lisätietoa
- Peikko Group: DELTABEAM-liittopalkit ja tekninen aineisto
- Valtioneuvosto: Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät lait
- Rakentamislaki 751/2023 (Finlex)
- Peikko: DELTABEAM Composite Beam – tuotetiedot
- Peikko: Expect the Unexpected – Building fire safety
- Peikko: Three-decade journey in fire safety
- Teräsrakenneyhdistys: Deltabeam-liittopalkin ja puulaattojen liitos palotilanteessa
- Rakentajain kalenteri 2006: Rakenteiden palonkestävyys