Ilmalämpöpumppu – toiminta, valinta, asennus ja huolto
Ilmalämpöpumppu on Suomen yleisin lämpöpumppu. Oikein valittuna ja sijoitettuna se pienentää sähkölämmitteisen talon lämmityskuluja merkittävästi ja viilentää kesällä. Tässä oppaassa selitetään, miten laite toimii, miten tehokkuutta vertaillaan ja mitä asennuksessa ja huollossa on otettava huomioon.
Päivitetty 15.11.2026 · Lukuaika noin 4 min
Miten ilmalämpöpumppu toimii?
Ilmalämpöpumppu on kahdesta yksiköstä koostuva laite. Ulkoyksikössä on höyrystin, puhallin ja kompressori. Sisäyksikössä on lauhdutin ja puhallin. Yksiköitä yhdistävät kylmäaineputket. Lämmityskäytössä kylmäaine höyrystyy ulkoyksikössä ja sitoo samalla lämpöä ulkoilmasta, myös pakkasella. Kompressori nostaa kylmäaineen painetta ja lämpötilaa, ja sisäyksikössä kylmäaine lauhtuu ja luovuttaa lämmön huoneilmaan. Kesällä kierto käännetään, jolloin laite viilentää.
Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate lämmityskäytössä: kylmäaine kuljettaa ulkoilman lämmön sisäyksikölle.
Koska laite siirtää lämpöä eikä tuota sitä sähkövastuksella, se tuottaa jokaista käytettyä sähkökilowattituntia kohden useita kilowattitunteja lämpöä. Suhdetta kutsutaan lämpökertoimeksi.
COP, SCOP ja ilmastovyöhykkeet
COP (lämpökerroin) kertoo hyötysuhteen yhdessä mittauspisteessä, tyypillisesti +7 °C:n ulkolämpötilassa.
SCOP (lämmityskauden lämpökerroin) kuvaa koko lämmityskauden keskimääräistä tehokkuutta. Se on vertailussa parempi mittari. SCOP otettiin käyttöön vuonna 2013.
Ilmastovyöhykkeet: SCOP ilmoitetaan leudolle (keskimääräiselle), lämpimälle ja kylmälle ilmastolle. Suomen olosuhteita kuvaa parhaiten kylmän ilmaston arvo. Markkinoinnissa näkyvä SCOP on usein leudon ilmaston arvo, joka on selvästi kylmän ilmaston arvoa suurempi.
Esimerkiksi SCOP 5,1 tarkoittaa, että laite tuottaa lämmityskaudella keskimäärin 5,1 kilowattituntia lämpöä yhtä kulutettua sähkökilowattituntia kohden. Parhaat A+++-energialuokan laitteet ovat SCOP-arvoltaan tämän tason tuntumassa. Vertaile siksi aina saman ilmastovyöhykkeen arvoja ja tarkista laitteen tekniset tiedot, joista ilmenee myös toiminta-alue (esimerkiksi −25 tai −35 °C asti).
Ulkoyksikköön kertyy pakkasella huurretta ulkoilman kosteudesta. Laite sulattaa huurteen ajoittain, mikä kuluttaa energiaa ja näkyy hetkellisenä lämmityksen katkona.
Mitoitus ja sijoitus
Ilmalämpöpumppu lämmittää tehokkaimmin avointa tilaa, jossa lämmin ilma pääsee kiertämään. Erilliset huoneet, joiden ovet ovat kiinni, jäävät edelleen pattereiden tai lattialämmityksen varaan. Hyvä sijoituspaikka on keskeinen oleskelutila, josta ilma pääsee virtaamaan muualle taloon.
Teho: valitse laite talon koon, eristystason ja pohjaratkaisun mukaan. Valmistajat ilmoittavat suosituksen lämmityspinta-alalle. Ylisuuri laite käy tehottomasti lyhyin jaksoin, alimitoitettu ei riitä pakkasilla.
Sisäyksikkö: ylös seinälle, josta puhallus pääsee vapaasti huoneeseen. Ei suoraan oleskelupaikan päälle vedon välttämiseksi.
Ulkoyksikkö: suojaisaan paikkaan, jossa lumi ja jää eivät tuki sitä ja jossa ääni ei häiritse naapureita tai makuuhuoneita. Varjoisa sijoitus suojaa kesän ylikuumenemiselta, mutta laitetta ei saa sijoittaa suljettuun koteloon, joka estää ilmankierron.
Sulatusvesi: ulkoyksikkö päästää talvella pohjastaan paljon vettä, joka jäätyy. Asennuskorkeus ja veden ohjaus on mietittävä niin, ettei laitteen alle synny jääkasaa eikä vesi valu sokkelin viereen.
Asennus ja luvat
Ilmalämpöpumpun asennuksen saa tehdä vain asentaja, jolla on kylmäalan pätevyys (pienille laitteille E3-pätevyys). Pätevät asentajat löytyvät Tukesin rekisteristä. Asentaja tyhjiöi kylmäaineputket, tarkistaa tiiviyden ja täyttää kylmäaineen. Väärin tehty asennus voi lyhentää laitteen ikää huomattavasti, ja takuu voi raueta.
Taloyhtiössä
Rivi- ja kerrostaloyhtiöissä asennus edellyttää aina taloyhtiön lupaa, koska putkistolle porataan reikä yhtiön vastuulla olevaan ulkoseinään. Osakas tekee muutostyöilmoituksen isännöitsijälle, ja hallitus päättää luvasta. Taloyhtiö voi asettaa ehtoja esimerkiksi ulkoyksikön sijoitukselle, kondenssiveden poistolle ja äänitasolle. Hallitus voi kieltää asennuksen vain, jos se aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Lupahakemukseen tarvitaan yleensä suunnitelma ulkoyksikön sijoituksesta ja kiinnityksestä, läpivienneistä ja asentavasta yrityksestä.
Omakotitalossa
Omakotitalossa erillistä rakentamislupaa ei tavallisesti tarvita. Asemakaava-alueella tai suojellussa rakennuksessa ulkoyksikön sijoittamista voivat kuitenkin rajoittaa kaavamääräykset tai kunnan rakennusjärjestys. Tarkista nämä erityisesti, jos yksikkö tulee katujulkisivuun.
Käyttövinkit talveen ja kesään
Pidä lämpötila tasaisena. Jatkuva säätäminen ja yöpudotukset heikentävät hyötysuhdetta.
Säädä puhaltimen suunta lämmityksellä alas ja viilennyksellä vaakatasoon.
Käytä ylläpitolämpötilatoimintoa (esimerkiksi +8–10 °C) tyhjillään olevissa rakennuksissa.
Kovilla pakkasilla laitteen teho laskee. Tällöin muut lämmityslaitteet, kuten varaava tulisija, tasaavat kulutusta.
Kesällä viilennä maltillisesti. Muutaman asteen ero ulkolämpötilaan riittää.
Huolto
Ilmalämpöpumpun perushuollon voi tehdä itse:
Suodattimet: irrota sisäyksikön pölysuodattimet ja imuroi tai pese ne. Lämmityskaudella muutaman viikon välein. Tukkeutuneet suodattimet heikentävät tehoa ja lisäävät sähkönkulutusta.
Sisäyksikön pinnat: pyyhi kotelo ja säleiköt. Älä taivuta lamelleja.
Ulkoyksikkö: pidä lumi, lehdet ja roskat poissa. Tarkista, että sulatusvesi pääsee valumaan.
Muutaman vuoden välein kannattaa tilata ammattilaisen syväpuhdistus, jossa sisäyksikön kenno ja puhallin pestään ja desinfioidaan. Samalla tarkistetaan kylmäainepiirin toiminta.
Video: Ilmalämpöpumpun puhdistus (YouTube)
Milloin ilmalämpöpumppu kannattaa?
Ilmalämpöpumppu kannattaa yleensä suorasähkölämmitteisessä talossa, jossa on avoin pohjaratkaisu. Takaisinmaksuaika riippuu sähkön hinnasta, talon lämmöntarpeesta ja siitä, kuinka suuren osan lämmityksestä laite pystyy kattamaan. Vesikiertoisessa talossa ilmalämpöpumppu ei hyödynnä varsinaista lämmönjakoa, joten siellä kannattaa vertailla myös maalämpöä ja ilma-vesilämpöpumppua. Laajempi vertailu löytyy oppaasta lämmitysmuodon valinta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä SCOP tarkoittaa?
SCOP on lämmityskauden lämpökerroin, eli koko lämmityskauden keskimääräinen tehokkuus. Esimerkiksi SCOP 5,1 tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan keskimäärin 5,1 kilowattituntia lämpöä. Vertaa laitteita saman ilmastovyöhykkeen arvolla.
Toimiiko ilmalämpöpumppu kovalla pakkasella?
Toimii laitteen ilmoitetulle toiminta-alueelle asti, esimerkiksi −25 tai −35 °C:een, mutta teho ja hyötysuhde laskevat pakkasen kiristyessä. Siksi talossa tarvitaan myös muu lämmitys kovimmille pakkasille.
Saako ilmalämpöpumpun asentaa itse?
Ei saa. Kylmäainepiirin asennukseen vaaditaan kylmäalan pätevyys, ja pätevät asentajat löytyvät Tukesin rekisteristä. Väärin tehty asennus voi myös viedä takuun.
Tarvitaanko taloyhtiössä lupa ilmalämpöpumpulle?
Kyllä. Asennus edellyttää muutostyöilmoitusta ja taloyhtiön lupaa, koska putkistolle porataan reikä yhtiön vastuulla olevaan rakenteeseen. Taloyhtiö voi asettaa ehtoja sijoitukselle, kondenssivedelle ja äänitasolle.
Kuinka usein ilmalämpöpumppu pitää puhdistaa?
Sisäyksikön suodattimet kannattaa puhdistaa lämmityskaudella muutaman viikon välein. Ammattilaisen syväpuhdistus on suositeltava muutaman vuoden välein.
Miksi ulkoyksikön alle kertyy jäätä?
Ulkoyksikkö sulattaa höyrystimeen kertyneen huurteen ajoittain, ja sulatusvesi valuu laitteen pohjasta. Pakkasella se jäätyy. Siksi asennuskorkeus ja veden ohjaus on suunniteltava huolella.