Salaojitus ja salaojaremontti – rakenne, merkit ja toteutus
Salaojat pitävät talon perustukset kuivina ja suojaavat koko rakennusta kosteudelta. Erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa taloissa salaojat ovat usein elinkaarensa päässä tai puutteelliset. Tässä oppaassa selitetään, miten toimiva salaojajärjestelmä rakentuu, mistä tunnistaa remontin tarpeen ja mitä remontissa tehdään.
Päivitetty 15.11.2026 · Lukuaika noin 6 min
Miksi salaojat tarvitaan?
Maaperän vesi nousee kapillaarisesti ja virtaa painovoiman vaikutuksesta perustuksia kohti. Ilman toimivaa kuivatusta vesi kastelee sokkelin, anturan ja lattiarakenteet. Seurauksena voi olla kosteusvaurio, mikrobikasvu ja sisäilmaongelma. Salaojat tulivat rakennusmääräyksiin 1980-luvulla, mutta salaojituksen merkitys kodin terveydelle on alettu laajasti ymmärtää vasta 2000-luvulla. Siksi vanhemmissa taloissa järjestelmä voi puuttua kokonaan, olla alimitoitettu tai tukkeutunut.
Toimivan salaojajärjestelmän rakenne
Salaojitus ja sadevesijärjestelmä ovat erilliset: salaoja kerää maaperän veden perustusten vierestä, sadevesiputki vie kattovedet pois.
Salaojaputket: halkaisijaltaan 100–110 mm:n reikäiset muoviputket kiertävät talon perustusten vierellä anturan tasolla ja keräävät ympäröivän veden.
Salaojasora: putkien ympärille ja sokkelin viereen tuleva karkea, vettä hyvin läpäisevä kerros, joka johtaa veden putkiin ja katkaisee kapillaarisen nousun.
Suodatinkangas: erottaa perusmaan ja salaojasoran toisistaan, jottei hienoaines tuki putkia.
Tarkastuskaivot: talon jokaiseen nurkkaan sijoitetaan salaojakaivo, jonka kautta järjestelmän toimintaa voi tarkkailla ja putket huuhdella.
Perusvesikaivo: kokoojakaivo, johon salaojat johdetaan ja josta vesi puretaan hulevesiviemäriin, ojaan tai imeytykseen.
Sokkelin kosteussuojaus: perusmuurilevy eli patolevy suojaa sokkelia ja tuulettaa sen pintaa.
Routaeristys: eristelevyt estävät routimisen perustusten alla.
Salaojitus ja sadevesijärjestelmä ovat eri asia
Omakotitalossa sadevesijärjestelmä ja salaojitus pitää pitää erillisinä. Sadevesijärjestelmä kerää kattovedet rännikaivoista umpinaisiin putkiin ja johtaa ne pois tontilta tai imeytykseen. Jos kattovedet johdetaan salaojiin, rankkasateella vesi voi tulvia salaojista takaisin perustusten viereen. Molemmilla järjestelmillä on omat tarkastuskaivonsa.
Perustusten kuivatusvedet eivät ole varsinaisesti hulevesiä, mutta niiden käsittelyyn sovelletaan samoja periaatteita. Kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Katso myös hulevesiopas.
Merkit salaojaremontin tarpeesta
sokkelin alaosa on kostea, siinä on suolakukintaa tai maali hilseilee
kellarissa tai alapohjassa on maakellarin tai homeen haju
lattiarakenteissa mitataan kohonneita kosteuksia
talon vierellä seisoo vettä sateen jälkeen tai keväällä
tarkastuskaivoja ei ole tai niissä on lietettä ja juuria
salaojaputket ovat alimittaisia, esimerkiksi 70 mm, tai tehty tiili- tai savitorvista
maanpinta viettää taloa kohti tai sokkeli on liian matala
Jos et tiedä, onko talossa salaojia, kaivamalla sokkelista poispäin koeojan noin metrin syvyyteen näet, tuleeko putkea vastaan ennen kovaa perusmaata. Luotettavimmin tilanne selviää salaojien kuntotarkastuksessa tai kuvauksessa. Kiinteistöä ostettaessa salaojien kunto kannattaa selvittää yleisen kuntotarkastuksen lisäksi.
Salaojaremontin vaiheet
Suunnittelu: korkeusasemat, purkupaikka, kaivojen sijainti, routa- ja kosteuseristys sekä mahdolliset lisätyöt, kuten radonputkisto tai sadevesijärjestelmä.
Kaivu: perustukset kaivetaan esiin anturan tasolle. Kaivannon turvallisuus on tärkeää, sillä maa-aines painaa noin 1,5–2 tonnia kuutiolta. Anturan alle ei saa kaivaa.
Sokkelin kunnostus: sokkeli puhdistetaan, vauriot korjataan ja pinta kosteussuojataan. Perusmuurilevy asennetaan nappulat seinää vasten.
Putket ja kaivot: suodatinkangas, salaojasora, salaojaputket tasaisella kaadolla ja tarkastuskaivot nurkkiin. Sadevesiputket asennetaan erikseen.
Routaeristys ja täyttö: routaeristeet, salaojasora sokkelin viereen ja täyttö kerroksittain tiivistäen.
Pinnan muotoilu: maanpinta muotoillaan viettämään talosta poispäin. Vieruskivetys tai sepelikaista ohjaa roiskevedet pois sokkelista.
Salaojaremontin voi tehdä kaikkina vuodenaikoina. Itse tehtynä työ on raskas ja vaatii huolellista korkeuksien hallintaa, mutta onnistuu huolellisella suunnittelulla.
Huolto
Tarkista salaojakaivot vuosittain ja poista liete kaivojen lietepesistä.
Huuhtele putket tarvittaessa painepesurilla tarkastuskaivojen kautta.
Jos salaojavedet pumpataan, pumppaamo tarkastetaan vuosittain ja huolletaan noin viiden vuoden välein. Pumppaamossa pitää olla hälytin.
Pidä rännit ja rännikaivot puhtaina, jotta kattovedet eivät valu sokkelin viereen.
Salaojien kuntotutkimus ja kuvaus
Ennen kuin salaojat uusitaan, niiden kunto kannattaa selvittää. Salaojaputkiston voi kuvata tarkastuskaivojen kautta putkikameralla. Kuvauksessa nähdään putkien painumat, rikkoutumat, juuret ja lietteen määrä. Samalla selviää, onko putkisto ylipäätään yhtenäinen ja mihin se purkautuu.
Kuvaus ei kuitenkaan kerro kaikkea. Yhtä tärkeää on selvittää, kastuvatko perustukset ja alapohja. Kuntotutkija voi mitata rakenteiden kosteutta, tarkastella sokkelin pintaa ja maanpinnan kaatoja sekä tehdä koekuoppia. Kokonaiskuva ratkaisee, riittääkö huuhtelu ja korjaus vai onko koko järjestelmä uusittava.
Kiinteistökaupassa salaojien kunnosta kannattaa kysyä myyjältä dokumentteja: milloin salaojat on tehty tai uusittu, onko kuvausraportteja ja missä purkupiste on. Puuttuva tieto on syy selvittää asia ennen kauppaa.
Perusvesipumppaamo
Jos salaojavesiä ei saada johdettua painovoimaisesti hulevesiviemäriin, ojaan tai imeytykseen, tarvitaan perusvesipumppaamo. Se kerää salaojavedet kaivoon ja pumppaa ne ylemmäs purkupisteeseen. Pumppaamo on usein välttämätön kellarillisissa taloissa ja tasaisilla tonteilla.
Pumppaamossa pitää olla hälytin, joka ilmoittaa pumpun viasta tai liian korkeasta vedenpinnasta.
Sähkökatkoksen varalle voidaan harkita varavirtaa tai kaivon riittävää varastotilavuutta, jos alapohja on matalalla.
Salaojaremonttiin yhdistettävät työt
Kun perustukset kaivetaan esiin, samalla kertaa kannattaa tehdä kaikki muut perustusten vierellä tehtävät työt. Uudelleenkaivaminen myöhemmin on kallista.
Sadevesijärjestelmä: uusitaan tai rakennetaan erillisenä salaojista.
Sokkelin kunnostus: pinnoitteen uusiminen, halkeamien korjaus ja tuulettuva sokkelilevy. Katso sokkeliopas.
Radonputkisto: sokkelin vierelle voidaan samalla rakentaa imupiste tai valmius radonimurille.
Tonttijohdot: vesijohdon ja viemärin uusiminen tai kunnon tarkistus samassa kaivannossa.
Kaapelit: sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä esimerkiksi latausaseman syöttökaapelin putkitus autopaikalle.
Kustannukset ja kotitalousvähennys
Salaojaremontin hinta riippuu talon koosta, kaivusyvyydestä, maalajista, purkupaikasta ja lisätöistä. Siksi kustannuksia kannattaa arvioida vasta, kun lähtötilanne on selvitetty. Vuosina 2026–2027 yritykseltä ostetun työn osuudesta saa kotitalousvähennystä 40 prosenttia, enintään 2 100 euroa henkilöä kohden vuodessa, ja omavastuu on 150 euroa.
Salaojaremontin yleisimmät virheet
Putket liian ylhäällä: salaojaputki on asennettava anturan tasolle. Liian ylös asennettu putki ei kuivata perustuksia.
Vastakaatoja: putkeen jäävät notkot keräävät lietettä ja tukkeutuvat. Kaato tarkistetaan vaaituskojeella koko matkalta.
Suodatinkangas puuttuu: hienoaines kulkeutuu salaojasoraan ja putkiin, jolloin järjestelmä tukkeutuu muutamassa vuodessa.
Väärä täyttömateriaali: sokkelin viereen tulee vettä hyvin läpäisevä salaojasora, ei kaivettua savea tai moreenia.
Routaeristys unohtuu: kaivun jälkeen perustukset ovat herkkiä routimiselle, jos eristystä ei palauteta tai lisätä.
Purkupiste ratkaisematta: salaojavedet tarvitsevat hallitun purkupaikan. Sitä ei saa järjestää jätevesiviemäriin.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tietää, onko talossa salaojat?
Vanhoista taloista tieto puuttuu usein. Tarkastuskaivot talon nurkissa viittaavat salaojitukseen. Varmimmin tilanne selviää kuntotarkastuksessa, putkikuvauksella tai koeojalla sokkelin vierellä.
Saako sadevedet johtaa salaojiin?
Ei pidä. Sadevesi- ja salaojajärjestelmät pidetään erillisinä, koska rankkasateella kattovedet voivat tulvia salaojista takaisin perustusten viereen.
Minkä kokoinen salaojaputki tarvitaan?
Omakotitalon salaojaputket ovat tyypillisesti halkaisijaltaan 100–110 mm. Vanhoissa taloissa tavattavat 70 mm:n putket ovat alimittaisia.
Voiko salaojaremontin tehdä talvella?
Voi. Salaojaremontin voi toteuttaa kaikkina vuodenaikoina, kunhan kaivannon turvallisuudesta ja routasuojauksesta huolehditaan.
Saako salaojaremontista kotitalousvähennystä?
Kyllä. Vuosina 2026–2027 yritykseltä ostetun työn osuudesta vähennys on 40 prosenttia, enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa, ja omavastuu on 150 euroa.
Voiko salaojien kunnon tarkistaa kaivamatta?
Osittain voi. Salaojat voi kuvata putkikameralla tarkastuskaivojen kautta, jolloin nähdään painumat, rikkoutumat, juuret ja liete. Perustusten kosteus selviää kuitenkin vasta mittauksilla ja tarvittaessa koekuopilla.