Ilmanvaihtojärjestelmien tyypit
| Järjestelmä | Toiminta | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|
| Painovoimainen | Lämmin ilma nousee hormien kautta ulos, korvausilma tulee raoista ja venttiileistä. Toiminta riippuu ulko- ja sisälämpötilan erosta. | Vanhat talot, ennen 1970-lukua |
| Koneellinen poisto | Puhallin poistaa ilman, korvausilma tulee ulkoseinien venttiileistä. Lämpöä ei oteta talteen ilman poistoilmalämpöpumppua. | 1970–1990-lukujen talot, kerrostalot |
| Koneellinen tulo ja poisto + LTO | Ilmanvaihtokone tuo ja poistaa ilman hallitusti ja siirtää lämmön poistoilmasta tuloilmaan. | Uudisrakentaminen, peruskorjaukset |
Lämmöntalteenotto ja vuosihyötysuhde
Ilmanvaihtokoneen sydän on lämmöntalteenottokenno. Siinä lämmin poistoilma ja kylmä ulkoilma kulkevat toistensa ohi erillisissä kanavissa, ja lämpö siirtyy kennon seinämien läpi ilman, että ilmavirrat sekoittuvat. Yleisimmät kennotyypit ovat ristivastavirtakenno ja pyörivä kenno. Pyörivä kenno siirtää myös kosteutta, mikä voi kuivalla pakkaskaudella olla etu.
Laitteiden tehokkuutta vertaillaan poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteella. Se kertoo, kuinka suuren osan poistoilman lämmöstä laite ottaa talteen koko vuoden aikana. Nykyaikaisilla laitteilla vuosihyötysuhde on tyypillisesti 50–80 prosenttia, ja hyvän laitteen vuosihyötysuhde on yli 65 prosenttia. Vuosihyötysuhteella on suuri merkitys rakennuksen E-lukuun ja energiankulutukseen. Valmistajien sertifikaatit ja laskurit kertovat hyötysuhteen eri ilmavirroilla.
Pakkasella poistoilman kosteus voi jäätyä kennoon. Laitteissa on jäätymisenesto, joka esimerkiksi pienentää tuloilmavirtaa tai esilämmittää ulkoilmaa. Sulatusjaksot laskevat hetkellisesti hyötysuhdetta.
Mitoitus, sijoitus ja kanavat
- Ilmavirrat: ilmanvaihto mitoitetaan perusilmanvaihdolle eli tavanomaiselle kotona-tilanteelle niin, että myös makuuhuoneiden ilmanvaihto on riittävä. Lisäksi tarvitaan tehostusvaraa, esimerkiksi vähintään 30 prosenttia märkätilojen kuivattamiseen ja ruoanlaittoon.
- Sijoitus: kone sijoitetaan paikkaan, jossa ääni ei häiritse ja huolto on helppoa. Kosteaan tai erittäin kylmään tilaan sijoittaminen vaatii erityisratkaisuja.
- Kanavat: ulko- ja jäteilmakanavat sekä kylmän ullakon kanavat eristetään huolellisesti kondenssin välttämiseksi. Kanavien läpiviennit vesikatossa tehdään tiiviiksi. Katso vesikaton läpiviennit.
- Äänenvaimennus: äänenvaimentimet koneen jälkeen ja huoneiden välillä estävät äänen kulkeutumisen.
Kuinka paljon ilmaa pitää vaihtua?
Uuden rakennuksen ilmanvaihdon vähimmäisvaatimukset ovat ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Asuinhuoneiston ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,35 dm³/s jokaista lattianeliömetriä kohden, kuitenkin aina vähintään 18 dm³/s. Tavanomaisella huonekorkeudella 0,35 dm³/s/m² vastaa sitä, että asunnon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Tätä puolenkertaista ilmanvaihtoa eli ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h pidetään yleisenä nyrkkisääntönä.
Esimerkki: 120 m²:n omakotitalossa ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,35 × 120 = 42 dm³/s.
Huonekohtaiset ilmavirrat jaetaan käytön mukaan. Valmistajien suunnitteluohjeissa käytetään esimerkiksi seuraavia arvoja:
| Tila | Tuloilma | Poistoilma |
|---|---|---|
| Suurin makuuhuone tai yli 11 m² makuuhuone | 12 dm³/s | – |
| Muut makuuhuoneet | 8 dm³/s | – |
| Pesuhuone | – | 10 dm³/s, tehostus 15 dm³/s |
Muut tulo- ja poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että koko asunnon vaadittu ilmanvaihto toteutuu. Keittiön liesikupu, kodinhoitohuone, WC ja vaatehuone saavat omat poistoilmavirtansa. Lopullinen mitoitus tehdään aina IV-suunnitelmassa.
Ilmanvaihtokoneen valinta
- Vuosihyötysuhde: valitse kone, jonka lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on hyvä. Vuosihyötysuhteella on suuri merkitys rakennuksen E-lukuun ja energiankulutukseen. Puolueeton tieto löytyy esimerkiksi VTT:n sertifikaateista, joissa vuosihyötysuhde on ilmoitettu tietyllä ilmavirralla.
- Ominaissähköteho (SFP): kertoo puhaltimien sähkönkulutuksen suhteessa ilmavirtaan. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän sähköä kuluu ilman liikutteluun.
- Kapasiteetti: koneen on pystyttävä tuottamaan sekä normaali- että tehostusilmavirrat hiljaisesti. Ylimitoitettu kone toimii hiljaisemmin osateholla.
- Jäätymisenesto ja jälkilämmitys: kovilla pakkasilla lämmöntalteenottokenno voi jäätyä. Koneen jäätymisenestoratkaisu vaikuttaa todelliseen vuosihyötysuhteeseen.
- Ohjaus: kosteus- ja hiilidioksidiohjaus, liesikupuohjaus ja etäohjaus parantavat käyttömukavuutta. Taloautomaatioliitäntä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
- Huollettavuus: suodattimien vaihdon on oltava helppoa, ja koneen on sijaittava paikassa, johon pääsee huoltamaan.
Äänet ja käyttömukavuus
Ilmanvaihdon ääni on yleisin syy siihen, että asukkaat pienentävät ilmanvaihtoa liikaa. Hyvin suunnitellussa järjestelmässä on äänenvaimentimet koneen jälkeen, riittävän suuret kanavat ja oikein säädetyt päätelaitteet. Makuuhuoneiden äänitaso on erityisen tärkeä. Jos järjestelmä kuuluu häiritsevästi, syy kannattaa selvittää: usein ongelma ratkeaa säätämällä tai lisäämällä vaimentimia, ei pienentämällä ilmavirtoja.
Säätö ja tasapainotus
Asennuksen jälkeen järjestelmä säädetään niin, että jokaisen venttiilin ilmavirta vastaa suunnitelmaa ja tulo- ja poistoilmavirrat ovat tasapainossa. Talon pitää olla lievästi alipaineinen, jotta kosteaa sisäilmaa ei painu rakenteisiin. Liian suuri alipaine taas voi imeä epäpuhtauksia rakenteista ja haitata tulisijojen vetoa. Säätöpöytäkirja kuuluu talon huoltokirjaan.
Käyttäjän tärkeimmät säädöt ovat kotona- ja poissa-tilan valinta, tehostus sekä tuloilman lämpötila. Tuloilman jälkilämmitys kannattaa asettaa hieman huonelämpötilaa matalammaksi.
Huolto-ohjelma
- Suodattimet: vaihda vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Siitepölyaikaan tai vilkkaan tien varrella useammin. Puhtaat suodattimet pitävät ilmavirrat oikeina ja sähkönkulutuksen pienenä.
- LTO-kenno: puhdista valmistajan ohjeen mukaan. Ristivastavirtakenno voidaan usein pestä.
- Kondenssivesi: tarkista kondenssivesiyhde ja vesilukko.
- Venttiilit: puhdista venttiilit, mutta älä muuta niiden asentoa. Säätö menee muuten pieleen.
- Kanavien puhdistus ja säätö: ammattilaisen tekemänä noin 5–10 vuoden välein tai tarpeen mukaan.
Painovoimaisen ilmanvaihdon korjaaminen
Vanhassa talossa painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten talvella, kun lämpötilaero on suuri, ja heikoimmin kesällä. Se on usein riittävä harvaan rakennetussa, hengittävässä talossa. Kun taloa tiivistetään, esimerkiksi ikkunat uusitaan tai seiniä lisäeristetään, ilmanvaihto voi heiketä ja kosteus- ja sisäilmaongelmat lisääntyä. Siksi tiiveyskorjaus ja ilmanvaihdon korjaus kannattaa tehdä yhtä aikaa. Vaihtoehtoja ovat koneellisen poiston lisääminen, poistoilmalämpöpumppu tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ratkaisun valinnassa huomioidaan talon rakenne, kanavien sijoitusmahdollisuudet ja tulisijojen vedon turvaaminen.
Käyttöikä ja uusiminen
Ilmanvaihtokoneen käyttöikä on tyypillisesti 20–30 vuotta. Vanhan koneen tilalle valitaan nykyaikainen, energiatehokkaampi laite, jonka liitännät sopivat olemassa oleviin kanaviin. Samalla kannattaa puhdistaa kanavat ja säätää järjestelmä uudelleen.
Merkit ilmanvaihdon ongelmista
- Ikkunat huurtuvat sisäpuolelta: sisäilman kosteus on liian korkea, ja ilmanvaihto on usein liian pieni.
- Tunkkainen ilma ja väsymys: makuuhuoneiden hiilidioksidipitoisuus nousee yöllä, jos tuloilmaa ei tule riittävästi.
- Kylpyhuone ei kuivu: poistoilma ei riitä tai tehostus ei toimi.
- Vetoisuus: tuloilma on liian kylmää, päätelaite on väärin säädetty tai jälkilämmitys ei toimi.
- Ovet paukkuvat tai viheltävät: talo on liian ali- tai ylipaineinen, ja ilmamäärät ovat epätasapainossa.
- Ruoan käry leviää: liesikupu ei toimi tai sen ilmamäärä on liian pieni.
Moni ongelma korjaantuu suodattimien vaihdolla, kanavien ja päätelaitteiden puhdistuksella sekä ilmamäärien mittauksella ja uudelleensäädöllä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää vaihtaa?
Vähintään kaksi kertaa vuodessa, esimerkiksi keväällä ja syksyllä. Siitepölyaikaan, vilkkaan tien varrella tai pölyisissä olosuhteissa useammin.
Mitä lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde tarkoittaa?
Se kertoo, kuinka suuren osan poistoilman lämmöstä laite ottaa talteen koko vuoden aikana. Nykyaikaisilla laitteilla se on tyypillisesti 50–80 %, ja hyvällä laitteella yli 65 %.
Saako ilmanvaihtokoneen sammuttaa kesällä tai lomalla?
Ei kannata. Ilmanvaihdon on oltava jatkuvasti päällä, jotta kosteus ja epäpuhtaudet poistuvat. Poissa-tilalla ilmanvaihtoa voi pienentää.
Miksi ilmanvaihtokanavat pitää eristää?
Kylmän ullakon kautta kulkevat kanavat ja ulko- ja jäteilmakanavat voivat muuten kerätä kondenssivettä, joka valuu rakenteisiin tai venttiileistä sisään.
Kannattaako painovoimainen ilmanvaihto vaihtaa koneelliseen?
Usein kyllä, erityisesti kun taloa tiivistetään. Tiiveyskorjaus ja ilmanvaihdon korjaus kannattaa suunnitella yhdessä, jotta sisäilma ei heikkene.
Paljonko ilmanvaihdon pitää vaihtaa ilmaa asunnossa?
Uudessa asuinrakennuksessa ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,35 dm³/s lattianeliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 18 dm³/s. Tavanomaisella huonekorkeudella se vastaa noin puolenkertaista ilmanvaihtoa tunnissa.
Miten valitsen hyvän ilmanvaihtokoneen?
Vertaa lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta, ominaissähkötehoa (SFP), kapasiteettia tehostustilanteessa, jäätymisenestoa, ohjausominaisuuksia ja huollettavuutta. VTT:n sertifikaatit antavat vertailukelpoista tietoa.
Lähteet ja lisätietoa
- Oulun kaupunki: Ilmanvaihdon korjaaminen -ohje
- Vallox: Asunnon ilmanvaihdon suunnittelu
- HASO: Rivitalojen ilmanvaihtokoneen käyttöohje
- Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017 (Finlex)
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017
- Vallox: Asunnon ilmanvaihdon suunnittelu (ilmavirrat)
- Vallox: Ilmanvaihdon suunnittelu ja käyttöönotto
- Rakentajain kalenteri: Ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h
- VTT Expert Services: Ilmanvaihtokoneen sertifikaatti (esimerkki)