Trinityrakentaminen & talotekniikka
Talotekniikka

Porakaivo – poraus, veden laatu ja huolto

Porakaivo on haja-asutusalueella yleisin tapa saada talousvettä, kun vesijohtoverkkoa ei ole. Kallioperästä tuleva vesi on Suomessa useimmiten hyvää, mutta ei aina. Kirkas ja mauton vesi voi sisältää terveydelle haitallisia aineita, jotka selviävät vain laboratoriotutkimuksella. Tämä opas käy läpi kaivon teettämisen, veden tutkimisen ja ylläpidon.

Päivitetty 15.11.2026 · Lukuaika noin 5 min

Mikä porakaivo on?

Porakaivo on kallioon porattu syvä reikä, jonka yläosaan asennetaan teräksinen suojaputki maakerrosten läpi ehjään kallioon asti. Vesi kertyy kaivoon kallion raoista. Kaivoon asennetaan uppopumppu, ja vesi johdetaan rakennukseen painesäiliön kautta.

Kaivettuun rengaskaivoon verrattuna porakaivon etuja ovat tasainen vedensaanti myös kuivina kesinä ja pienempi alttius pintavesien aiheuttamalle likaantumiselle. Kallioperästä peräisin olevat aineet ovat kuitenkin porakaivoille tyypillisempiä kuin rengaskaivoille.

Sijoitus ja poraus

Porakaivon teettämiseen ei tarvita viranomaisen tai naapureiden lupaa. Huomaa, että energiakaivo eli maalämpökaivo on eri asia ja vaatii rakentamisluvan. Talousvesikaivon sijoittelussa on huomioitava ainakin seuraavat:

  • Etäisyys jätevesijärjestelmiin: saostussäiliöt, maahanimeytys ja maasuodattamo sijoitetaan kaivosta niin kauas, ettei jätevesi pääse pohjaveteen. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat antaa tarkempia etäisyyksiä.
  • Muut likaantumislähteet: lantalat, polttoainesäiliöt, tiet ja suolaus pidetään loitolla. Rannikolla merivesi ja tiesuola voivat nostaa veden kloridipitoisuutta.
  • Huoltoreitti: kaivolle on päästävä huoltokalustolla esimerkiksi pumpun nostoa varten.
  • Maalämpökaivot: jos tontilla on tai tulee energiakaivo, porareikien etäisyydet on suunniteltava yhdessä.

Porauksen jälkeen kaivo huuhdellaan perusteellisesti. Huolellinen huuhtelu poistaa porauksesta syntyneen kivipölyn ja vähentää myöhempiä suodatinvaihtoja tai pumpun nostoja. Samea vesi voi kirkastua vasta useiden kuukausien kuluessa.

Veden laadun tutkiminen

Uuden porakaivon vesi tutkitaan talousvesitutkimuksiin hyväksytyssä laboratoriossa noin kuukauden kuluttua kaivon teettämisestä. Ruokaviraston verkkosivuilta löytyy luettelo hyväksytyistä laboratorioista. Laboratorio antaa näytepullot ja ohjeet näytteenottoon.

TutkimusVäliMitä analysoidaan
Suppea rutiinitutkimus3 vuoden väleinBakteerit (E. coli, koliformiset, enterokokit), pH, sähkönjohtavuus, sameus, väri, rauta, KMnO₄-luku, typpiyhdisteet
Laaja tutkimus6 vuoden väleinEdellisten lisäksi muun muassa alkaliteetti, kovuus, happi, sulfaatti, mangaani, kloridi ja fluoridi
Porakaivon erityisaineetuudesta kaivosta, myöhemmin harkitenRadon, arseeni, uraani, fluoridi

Laaja tutkimus kannattaa teettää myös ennen uuden kaivon käyttöönottoa, kiinteistökaupan yhteydessä, raskauden aikana ja ennen vedenkäsittelylaitteen hankintaa. Vesi tutkitaan aina, jos sen epäillään aiheuttavan oireita tai sen väri, maku tai haju muuttuu.

Tyypillisiä porakaivoveden ongelmia

  • Radon: kallioperästä liukeneva radioaktiivinen kaasu. Se ei haise eikä maistu ja vapautuu sisäilmaan vettä käytettäessä. Lisää myös sisäilman radonpitoisuutta.
  • Arseeni ja uraani: esiintyvät alueittain kallioperästä riippuen ja ovat terveysriski pitkäaikaisessa käytössä.
  • Fluoridi: korkeita pitoisuuksia esiintyy erityisesti rapakivialueilla.
  • Rauta ja mangaani: aiheuttavat makuhaittoja, värjäävät pyykkiä ja saostuvat putkistoon. Myös mangaanin terveysvaikutuksista on käyty keskustelua.
  • Happamuus: alhainen pH syövyttää kupariputkia.
  • Bakteerit: viittaavat yleensä pintavesien pääsyyn kaivoon esimerkiksi vaurioituneen suojaputken tai kannen kautta.

Laatuvaatimukset ja -suositukset: miten tulosta luetaan?

Laboratorion tutkimusselosteessa jokaista tulosta verrataan laatuvaatimukseen tai -suositukseen. Raja-arvot ovat kahta tyyppiä. Terveysperusteinen raja-arvo kertoo, milloin vesi voi pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa terveyshaittaa. Laatusuositus taas perustuu pääosin veden esteettisiin ja teknisiin ominaisuuksiin, kuten makuun, väriin ja putkiston syöpymiseen. Yksityiskaivojen vertailukohtana on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 401/2001.

AineRaja-arvo tai suositusHaitta
Arseeni10 µg/lKarsinogeeninen, ei tunnistu hajusta tai mausta
Fluoridi1,5 mg/lHampaisiin laikkuja; esiintyy erityisesti rapakivialueilla
Radon1 000 Bq/l (yksityistalouden kaivo)Lisää syöpäriskiä, ei haise eikä maistu
Nitraatti / nitriitti50 mg/l / 0,5 mg/lViittaavat lannoitteisiin tai jätevesiin
Rautasuositus 400 µg/lMaku, keltainen tai ruskea väri, sakka
Mangaanisuositus 100 µg/lHarmaa väri, mustaa sakkaa
pH6,5–9,5Matala pH syövyttää putkia

Uraanille ei ole yksityiskaivoille asetettu sitovaa raja-arvoa. Vesilaitosten talousvedelle käytetään 30 µg/l:n raja-arvoa, ja sitä voi käyttää myös kaivoveden arvioinnin vertailukohtana. Fluoridin osalta ohjeena on, ettei aikuisenkaan tulisi käyttää toistuvasti vettä, jonka fluoridipitoisuus on yli 2 mg/l.

Jos tulos ylittää terveysperusteisen raja-arvon, vettä ei tule käyttää juomavetenä ennen kuin syy on selvitetty tai vesi käsitelty. Pienten lasten ja raskaana olevien kohdalla varovaisuus on erityisen tärkeää. Kunnan terveydensuojeluviranomainen neuvoo tulosten tulkinnassa.

Porakaivo vai rengaskaivo?

PorakaivoRengaskaivo
VedenottoKallioperän raoistaMaaperän pohjavedestä
Vedensaanti kuivina kausinaYleensä tasainenVoi ehtyä kuivina kesinä
Pintavesien likaantumisriskiPienempi, kun suojaputki on kunnossaSuurempi, erityisesti huonokuntoisessa kaivossa
Radon, uraani, arseeni, fluoridiEsiintyy useamminEsiintyy harvemmin

Valinnan ratkaisevat paikalliset olosuhteet. Jos alueen kallioperässä tiedetään esiintyvän arseenia tai uraania, naapurikaivojen tutkimustulokset ja kunnan ympäristöterveydenhuollon tiedot antavat hyvän lähtökohdan.

Radonin poisto käytännössä

Radonia on porakaivovedessä usein, koska kallioperä on sen lähde. Radon poistetaan tavallisesti ilmastimella tai aktiivihiilisuodattimella. Aktiivihiilisuodattimen kanssa on huomioitava veden uraanipitoisuus: jos uraania on yli 0,1 mg/l, se on poistettava vedestä ennen aktiivihiilisuodatinta, koska uraani heikentää aktiivihiilen kykyä poistaa radonia. Siksi radon ja uraani kannattaa tutkia samalla kertaa ennen laitteen hankintaa.

Ilmastin vapauttaa radonin ilmaan ennen kuin vesi johdetaan käyttöön. Poistoilma on johdettava ulos, jotta radon ei päädy sisäilmaan.

Vedenkäsittely

Haitalliset aineet saadaan useimmiten poistettua vedenkäsittelylaitteella. Laite valitaan aina analyysin perusteella, koska eri aineet vaativat eri tekniikan:

  • Radon: ilmastin tai aktiivihiilisuodatin.
  • Rauta ja mangaani: hapettava suodatin.
  • Arseeni, uraani ja fluoridi: erityissuodattimet tai käänteisosmoosi.
  • Happamuus: neutralointisuodatin.
  • Bakteerit: UV-desinfiointi, kun syy on ensin korjattu.

Käsittelylaite vaatii säännöllistä huoltoa. Laiminlyöty suodatin voi heikentää veden laatua.

Kaivon huolto

  • Tarkista kaivon kansi ja suojaputki vuosittain. Kannen on oltava tiivis ja suojaputken yläpään maanpinnan yläpuolella.
  • Seuraa pumpun käyntiä ja painesäiliön toimintaa. Tiheä käynnistely viittaa painesäiliön vikaan.
  • Pilaantuneen kaivon pesu ja desinfiointi kannattaa teettää asiantuntevalla urakoitsijalla.
  • Jos mökin kaivo on talven käyttämättä, juoksuta vettä keväällä ja harkitse vesitutkimusta ennen juomakäyttöä.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko porakaivolle lupa?

Talousvesikaivon poraamiseen ei tarvita viranomaisen tai naapurin lupaa. Energiakaivo eli maalämpökaivo on eri asia ja vaatii rakentamisluvan.

Kuinka usein kaivovesi pitää tutkia?

Suppea tutkimus suositellaan kolmen vuoden välein ja laajempi kuuden vuoden välein. Lisäksi vesi tutkitaan aina, kun sen haju, maku tai väri muuttuu.

Mitä porakaivovedestä pitää tutkia?

Bakteerien ja peruslaadun lisäksi porakaivovedestä kannattaa tutkia radon, arseeni, uraani ja fluoridi, koska niitä esiintyy kallioperässä alueittain.

Milloin uuden porakaivon vesi tutkitaan?

Noin kuukauden kuluttua porauksesta, kun kaivo on huuhdeltu ja vesi tasaantunut. Laaja analyysi kannattaa teettää ennen veden ottamista juomakäyttöön.

Voiko porakaivon radonin poistaa?

Voi. Radon poistetaan tavallisesti ilmastimella tai aktiivihiilisuodattimella, joka mitoitetaan mitatun pitoisuuden perusteella.

Mikä on kaivoveden radonin raja-arvo?

Yksityistalouden kaivoveden radonpitoisuudelle on asetettu raja-arvo 1 000 Bq/l. Sen ylittyessä vesi tulee käsitellä esimerkiksi ilmastimella tai aktiivihiilisuodattimella.

Paljonko arseenia kaivovedessä saa olla?

Arseenin laatuvaatimus on 10 µg/l. Arseeni on karsinogeeninen eikä tunnistu hajusta tai mausta, joten se selviää vain laboratoriotutkimuksella.

Kumpi on parempi, porakaivo vai rengaskaivo?

Porakaivo antaa yleensä tasaisemmin vettä ja on vähemmän altis pintavesille. Siinä esiintyy kuitenkin useammin kallioperästä peräisin olevia aineita, kuten radonia, uraania, arseenia ja fluoridia.

Lähteet ja lisätietoa

  1. Taloustaito: Harkinnassa uusi porakaivo – veden laatu täytyy tutkia
  2. Taloustaito: Kaivoveden tutkimus kannattaa
  3. Hämeenlinnan kaupunki: Juomavesi ja porakaivot
  4. Padasjoen kunta: Hyvä kaivo -esite
  5. Kaivovesitulkki: tutkimusvälit ja analyysit (core.ac.uk)
  6. Vantaan kaupunki: Reunan alueen kaivoveden laatu 2020
  7. Vantaan kaupunki: Luhtaanmäen kaivovesiprojekti 2022
  8. JAMK Vesivarma: Hyvän talousveden ominaisuudet
  9. Porvoon kaupunki: Kaivovesien analyysitulokset (STMa 401/2001)
  10. Lahden kaupunki: Radonin poisto kaivovedestä
  11. Finlex: Talousveden laatuvaatimukset (STM 1352/2015, taulukko)
  12. Uudenkaupungin vesilaitos: Talousvesitutkimus 2024 (uraanin raja-arvo)