Lataustavat
- Tilapäislataus (Mode 2): auto ladataan suojalaiteyksiköllä varustetulla latausjohdolla tavallisesta pistorasiasta. Teho on pieni, ja pitkäkestoinen jatkuva kuorma rasittaa vanhoja pistorasioita ja johdotuksia. Tapa sopii satunnaiseen lataukseen, ei päivittäiseen käyttöön.
- AC-lataus latausasemalla (Mode 3): kiinteä latausasema, jossa on oma suojaus ja ohjauselektroniikka. Kotilatauksen suositeltu tapa. Euroopassa vakiintunut liitin on Type 2.
- DC-pikalataus (Mode 4): akkua syötetään tasasähköllä suurella virralla auton ulkopuolisesta laturista. Teho on tyypillisesti kymmenistä satoihin kilowatteihin, ja liittimenä on CCS. Käytetään julkisessa latauksessa.
Normaali- ja suuritehoinen latauspiste
Säädöksissä latauspisteet jaetaan antotehon mukaan. Normaalitehoinen latauspiste on antoteholtaan enintään 22 kW, ja suuritehoinen latauspiste yli 22 kW. Kotilatauksessa käytetään normaalitehoisia asemia.
| Asema | Teho | Sopii |
|---|---|---|
| Yksivaihe 16 A | noin 3,7 kW | Ladattavat hybridit, vähäinen ajo |
| Kolmivaihe 16 A | noin 11 kW | Useimmat täyssähköautot, omakotitalon vakiovalinta |
| Kolmivaihe 32 A | noin 22 kW | Vain jos auto ja liittymä tukevat. Harvoin tarpeen kotona |
Lataustehon rajaa usein auto itse. Kannattaa tarkistaa, montako vaihetta auton sisäinen laturi käyttää ja millä enimmäisvirralla. Yön aikana jo 11 kW:n asema täyttää tyypillisen päivän ajon moninkertaisesti.
Asennus omakotitaloon
- Kartoitus: sähköurakoitsija tarkistaa pääsulakkeiden koon, sähkökeskuksen tilan ja kaapelireitin autopaikalle.
- Kuormanhallinta: latausaseman kuormanhallinta tai dynaaminen tehonohjaus säätää latausvirtaa talon muun kulutuksen mukaan. Se estää pääsulakkeiden laukeamisen, kun samaan aikaan käyvät esimerkiksi sauna, liesi ja lämminvesivaraaja. Usein kuormanhallinta tekee pääsulakkeiden suurentamisen tarpeettomaksi.
- Suojaus: latauspiste vaatii oman ryhmän, vikavirtasuojauksen ja tasavirtavuodon tunnistuksen. Monessa asemassa tunnistus on sisäänrakennettu.
- Sijoitus: asema sijoitetaan niin, että kaapeli ylettyy auton latausluukulle ilman kulkureitin ylitystä. Ulkoasemassa kotelointiluokan on sovelluttava ulkokäyttöön.
- Käyttöönotto: urakoitsija mittaa ja dokumentoi asennuksen. Älykkäässä asemassa määritetään sovellus, ajastukset ja mahdollinen pörssisähköohjaus.
Latausaseman asennus on sähköasennustyötä, jonka saa tehdä vain sähköurakoitsija. Työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä.
Osaavista asentajista on alalla pulaa. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n selvityksen mukaan vastavalmistuneiden osaamistaso on heikentynyt, ja koulutuksen pitäisi pysyä paremmin mukana esimerkiksi latausasemien ja aurinkosähkön kehityksessä (B2B Suomi: osaajapula uhkaa sähköalaa). Tarkista siksi aina, että asentaja on rekisteröity sähköurakoitsija.
Kotilataus ja aurinkosähkö
Sähköauto on yksi tehokkaimmista tavoista nostaa aurinkosähkön omakäyttöastetta. Monet asemat osaavat ladata ensisijaisesti aurinkosähkön ylijäämällä, kun auto on kotona päivällä. Pörssisähkösopimuksella lataus kannattaa ajastaa yön halvimmille tunneille.
Latausaseman valinta: mitä ominaisuuksia tarvitaan?
Latausasemia on markkinoilla kymmeniä malleja. Erot eivät ole niinkään lataustehossa, vaan ohjauksessa, mittauksessa ja turvallisuusominaisuuksissa. Käy valinnassa läpi ainakin nämä:
- Liitin ja kaapeli: suositeltavaa on hankkia Type 2 -liittimellä varustettu latauslaite. Kiinteä kaapeli on kotona kätevin. Pistorasiallinen malli sopii, jos samalla paikalla ladataan useita eri autoja omilla kaapeleillaan.
- Kuormanhallinta: dynaaminen kuormanhallinta mittaa talon kulutusta ja säätää latausvirtaa, jotta pääsulakkeet eivät laukea.
- Tasavirtavuodon tunnistus: asemassa on oltava tasavirtavuodon tunnistus, tai se toteutetaan sähkökeskukseen erillisellä suojalaitteella.
- Energiamittari: taloyhtiössä ja yrityksissä tarvitaan kulutuksen mittaus käyttäjäkohtaista laskutusta varten.
- Tunnistus: RFID-tunniste tai sovellus estää vierasta käyttäjää lataamasta toisen kustannuksella.
- Etähallinta ja avoin protokolla: taloyhtiössä kannattaa valita asema, jota voi hallita avoimella protokollalla, esimerkiksi OCPP:llä. Tällöin laskutus- ja hallintapalvelun voi vaihtaa sitoutumatta yhteen laitetoimittajaan.
- Älyohjaus: ajastus, pörssisähkön hintaohjaus ja aurinkosähkön ylijäämän hyödyntäminen alentavat latauksen hintaa.
Paljonko kotilataus maksaa?
Latauksen kustannus muodostuu kulutetusta sähköstä, sähkön siirtohinnasta ja veroista. Esimerkkilaskelma: jos auto kuluttaa 18 kWh sadalla kilometrillä ja vuodessa ajetaan 15 000 kilometriä, lataukseen kuluu noin 2 700 kWh vuodessa. Kun sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on 15 senttiä kilowattitunnilta, vuosikustannus on noin 400 euroa. Latauksessa syntyy lisäksi pieniä häviöitä, ja talven kulutus on kesää suurempi. Laskelma on esimerkki, ei mitattu keskiarvo.
Asennuskustannukseen vaikuttavat kaapelireitin pituus, sähkökeskuksen tila ja mahdolliset kaivutyöt. Omakotitalossa asennus on yleensä yksinkertainen, jos keskuksessa on tilaa ja asema sijoitetaan talon seinään autopaikan viereen. Taloyhtiöissä yksikköhinnat vaihtelevat valtavasti: MTV Uutisten vertailussa pienessä taloyhtiössä latauspisteen yksikköhinta oli 9 000 euroa, kun suuressa hankkeessa päästiin 430 euroon. Laajoissa hankkeissa yhteinen kaapelointi ja kuormanhallinta jakautuvat usealle autopaikalle.
Latauspisteet taloyhtiöön vaihe vaiheelta
- Asia esille: osakas tai hallitus nostaa latauspisteet esille. Tarve kannattaa kartoittaa asukaskyselyllä.
- Kartoitus: sähkösuunnittelija tai sähköalan ammattiliike selvittää, kestääkö kiinteistön sähköjärjestelmä lataamisen ja mitä muutoksia tarvitaan. Muutokset voivat ulottua liittymäkaapeliin ja pääkeskukseen saakka.
- Hankesuunnitelma: suunnitelmassa ratkaistaan latausvalmiuksien määrä, kuormanhallinta, laitteet ja kustannusten jako. Järjestelmä kannattaa mitoittaa niin, että se palvelee myös silloin, kun suurin osa autoista vaatii latausta.
- Yhtiökokous: latausinfrasta päätetään yhtiökokouksessa. Päätöksessä sovitaan myös siitä, kuka maksaa osakaskohtaiset latausasemat ja miten sähkö laskutetaan.
- Luvat ja avustukset: selvitetään tarvittavat luvat ja haetaan mahdollinen avustus ennen urakan aloittamista.
- Urakka ja käyttöönotto: kilpailutetaan urakka, asennetaan infra ja otetaan käyttöön laskutus- ja hallintapalvelu.
ARAn latausinfra-avustus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on vuodesta 2018 alkaen myöntänyt taloyhtiöille ja muille asuinrakennuksen omistaville yhteisöille avustusta latauspisteiden edellyttämiin sähköjärjestelmän muutoksiin, kuten sähkökeskuksen uusimiseen ja kaapelointeihin. Avustuksen edellytyksenä on ollut, että latauspisteet rakennetaan vähintään viidelle autopaikalle. Taloyhtiö on voinut saada tavallista suurempaa avustusta, jos ainakin puolella latausvalmiuksista on käytössä vähintään 11 kW:n teho. Avustuksen ehdot ja määrärahat ovat muuttuneet vuosittain, joten tarkista ajantasainen tilanne ARAn sivuilta ennen hankkeen aloittamista.
Latauspistelaki ja taloyhtiöt
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) panee täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia.
- Uusi tai laajamittaisesti korjattava asuinrakennus: jos rakennuksen yhteydessä on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa, on asennettava latauspistevalmius niin, että jokaiseen pysäköintipaikkaan voidaan myöhemmin asentaa latauspiste.
- Laajamittainen korjaus: korjaus, jonka kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta ilman maan arvoa ja joka kattaa pysäköintipaikat tai rakennuksen sähköjärjestelmän.
- Muut kuin asuinrakennukset: uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin rakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, vaaditaan latauspisteitä ja latausvalmiuksia.
Lakia on muutettu (476/2024, voimaan 15.7.2024). EU:n uudistetun energiatehokkuusdirektiivin vuoksi vaatimuksia tarkistetaan edelleen, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa ennen hankkeen suunnittelua.
Taloyhtiön päätöksenteko
Taloyhtiössä latauspisteiden hankinnasta päätetään yhtiökokouksessa. Ensimmäisellä kerralla kannattaa määrittää periaatteet: kuka maksaa, miten sähkö mitataan ja laskutetaan ja millaisia laitteita sallitaan. Kulutusmittarilla varustettu asema mahdollistaa autopaikkakohtaisen laskutuksen. Laajennettava järjestelmä kuormanhallintoineen on yleensä edullisempi kuin yksittäiset asennukset.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko sähköautoa ladata tavallisesta pistorasiasta?
Tilapäisesti voi suojalaiteyksiköllä varustetulla latausjohdolla, mutta säännölliseen lataukseen suositellaan kiinteää latausasemaa. Pitkäkestoinen kuorma rasittaa tavallista pistorasiaa ja vanhoja johdotuksia.
Minkä tehoinen latausasema omakotitaloon kannattaa?
Yleensä 11 kW:n kolmivaiheasema kuormanhallinnalla. Se riittää useimpiin autoihin, ja kuormanhallinta estää pääsulakkeiden ylikuormituksen.
Saako latausaseman asentaa itse?
Ei saa. Latausaseman asennus on sähköasennustyötä, jonka saa tehdä vain sähköurakoitsija.
Mitä latauspistelaki vaatii taloyhtiöltä?
Uudessa tai laajamittaisesti korjattavassa asuinrakennuksessa, jossa on yli neljä pysäköintipaikkaa, on asennettava latauspistevalmius jokaiselle pysäköintipaikalle.
Mikä on normaalitehoinen latauspiste?
Normaalitehoinen latauspiste on antoteholtaan enintään 22 kW. Yli 22 kW:n latauspiste on suuritehoinen.
Paljonko sähköauton kotilataus maksaa vuodessa?
Se riippuu ajomäärästä, auton kulutuksesta ja sähkön hinnasta. Esimerkiksi 15 000 kilometrin vuotuisella ajolla ja 18 kWh/100 km kulutuksella lataukseen kuluu noin 2 700 kWh. Kun sähkön kokonaishinta on 15 c/kWh, vuosikustannus on noin 400 euroa.
Saako taloyhtiö avustusta latauspisteisiin?
ARA on myöntänyt taloyhtiöille latausinfra-avustusta sähköjärjestelmän muutoksiin, kun latauspisteet rakennetaan vähintään viidelle autopaikalle. Ehdot ovat muuttuneet vuosittain, joten tarkista ajantasainen tilanne ARAsta.
Mikä on OCPP ja miksi sillä on väliä?
OCPP on avoin protokolla, jolla latausasemia hallitaan ja laskutetaan. Kun asema tukee sitä, taloyhtiö voi vaihtaa hallinta- ja laskutuspalvelun sitoutumatta yhteen laitetoimittajaan.
Lähteet ja lisätietoa
- Finlex: Laki 733/2020 rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä
- Isännöintiliitto: Juridiset askelmerkit sähköautojen latauspisteiden hankintaan
- Kuntaliitto: Yleiskirje 15/2024 latauspiste- ja automaatiolain muutoksesta
- Hankeikkuna / YM: Latauspisteiden teholuokat (normaali- ja suuritehoinen)
- ProAgria / AH Talotekniikka: Sähköautojen lataus – lataustavat
- Moottori.fi: Sähköauton latauspaikat taloyhtiössä
- Taloustaito: Taloyhtiölle latauspiste – miten paljon tarvitaan lataustehoa
- MTV Uutiset: Latauspisteiden asennuskustannuksissa valtavia eroja
- Moottori: ARA myöntää taloyhtiöille avustusta latauspisteitä varten
- Moottori: Latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön
- Moottori: Näin syntyy kotilatausverkosto – Turun pysäköintiluola
- Helsingin kaupunki: Sähköauton lataus taloyhtiössä