Ketä jätevesisäännökset koskevat?
Haja-asutusalueen jätevesisääntely koskee kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon ja joilla muodostuu talousjätevesiä. Näitä ovat omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, maatilojen asuinrakennukset sekä pienet palvelu- ja toimitilat, joiden jätevedet vastaavat laadultaan asumisen jätevesiä. Velvoite on aina kiinteistön omistajalla, myös silloin, kun kiinteistö on vuokralla tai sitä käytetään vain osan vuotta.
Keskeiset säädökset ovat ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja sen 16 luku sekä valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017), eli niin sanottu hajajätevesiasetus. Lainsäädäntö uudistettiin keväällä 2017, ja muutokset tulivat voimaan 3.4.2017. Lisäksi kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat asettaa tiukempia vaatimuksia esimerkiksi ranta-alueille tai pohjavesialueille. Ne kannattaa tarkistaa aina ensimmäisenä, koska määräykset vaihtelevat kunnittain.
Milloin järjestelmä on uusittava?
Vaatimusten soveltaminen riippuu siitä, missä kiinteistö sijaitsee ja mitä kiinteistöllä tehdään:
- Uudisrakentaminen: puhdistusvaatimukset koskevat uusia rakennuksia heti. Jätevesijärjestelmän suunnitelma esitetään rakentamislupahakemuksen yhteydessä.
- Ranta- ja pohjavesialueet: alle 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä sekä vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika päättyi 31.10.2019. Jos järjestelmä ei vieläkään täytä vaatimuksia, se on korjattava viipymättä.
- Muut alueet: vanhat kiinteistöt kunnostavat järjestelmänsä silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakentamislupaa edellyttäviä vesi- ja viemärilaitteiden muutoksia, esimerkiksi rakennetaan vesikäymälä tai uusitaan viemärit.
- Pilaantumisen vaara: jos nykyinen järjestelmä toimii niin huonosti, että jätevedet aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa, se on uusittava heti riippumatta sijainnista.
Lainsäädäntö tuntee myös poikkeuksia. Esimerkiksi tietyt ikääntyneiden kiinteistönomistajien kiinteistöt on vapautettu kunnostusvelvoitteesta, jos jätevesistä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa. Kunta voi myöntää poikkeamisen myös hakemuksesta, esimerkiksi taloudellisen tai sosiaalisen esteen vuoksi. Poikkeaminen on määräaikainen ja tapauskohtainen, joten sitä ei pidä olettaa ilman kunnan päätöstä.
Puhdistusvaatimukset ja kuormitusluku
Ympäristönsuojelulaki määrittelee perustason puhdistusvaatimuksen. Jätevedet on käsiteltävä niin, että ympäristöön päätyvä kuormitus vähenee verrattuna käsittelemättömään jäteveteen:
| Parametri | Mitä se kuvaa | Vähimmäisvähenemä |
|---|---|---|
| Orgaaninen aine (BHK7) | Happea kuluttava kuormitus, joka heikentää vesistön happitilannetta | 80 % |
| Kokonaisfosfori | Rehevöittävä ravinne, makeissa vesissä yleensä kriittisin | 70 % |
| Kokonaistyppi | Rehevöittävä ravinne, erityisesti merialueilla merkittävä | 30 % |
Vähenemää verrataan haja-asutuksen kuormituslukuun, joka on asetuksessa määritelty käsittelemättömän jäteveden kuormitus asukasta kohden. Kuormitusluvussa yhden asukkaan vuorokausikuormaksi on määritelty 2,2 grammaa kokonaisfosforia ja 14 grammaa kokonaistyppeä. Pilaantumiselle herkillä alueilla, kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunnan määräykset voivat edellyttää perustasoa tiukempaa ohjeellista puhdistustasoa.
Käytännössä vaatimus ratkaisee järjestelmävalinnan: pelkkä saostussäiliö ei täytä sitä, vaan saostuksen jälkeen tarvitaan jälkikäsittely. Poikkeuksena ovat järjestelmät, joissa jätevesiä ei johdeta maastoon lainkaan, kuten umpisäiliö.
Järjestelmävaihtoehdot
Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät voidaan jakaa neljään pääryhmään. Sopiva ratkaisu riippuu maaperästä, pohjaveden pinnan korkeudesta, etäisyydestä vesistöön ja kaivoihin, tontin koosta sekä siitä, onko kiinteistössä vesikäymälä vai kuivakäymälä.
Saostussäiliöt (”sakokaivot”)
Saostussäiliöt ovat lähes kaikkien järjestelmien esikäsittelyvaihe. Niissä kiintoaines ja rasva erottuvat, ja osa orgaanisesta aineesta hajoaa. Tyypillisesti käytetään kolmiosastoista säiliötä, kun käsitellään kaikkia jätevesiä, ja kaksiosastoista, kun käsitellään vain harmaita vesiä eli pesu-, sauna- ja keittiövesiä. Saostussäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, yleensä vähintään kerran vuodessa, jotta liete ei pääse jälkikäsittelyyn ja tukkimaan sitä. Vanhat betonirengaskaivot ovat usein vuotavia, eikä niiden välipohjia ole rakennettu niin, että osastointi toimisi.
Umpisäiliö
Umpisäiliöön kerätään yleensä vain käymäläjätevedet (mustat vedet), ja säiliö tyhjennetään imuautolla. Ratkaisu sopii erityisesti ranta-alueille, kallioisille tonteille ja pohjavesialueille, joissa maaperäkäsittely ei ole mahdollinen tai sallittu. Säiliössä on oltava ylitäytön hälytin, ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Muoviset umpisäiliöt ovat kevyitä asentaa, mutta niiden ankkurointi nostetta vastaan on tärkeää pohjavedenpinnan ollessa korkealla. Umpisäiliön käyttökustannukset muodostuvat tyhjennyksistä, ja vesikäymälän vedenkulutus vaikuttaa niihin suoraan. Vähävetinen käymälä pienentää tyhjennystarvetta selvästi.
Maaperäkäsittely: imeytyskenttä ja maasuodattamo
Imeytyskentässä saostussäiliöstä tuleva vesi johdetaan jakoputkistolla levityskerrokseen, josta se imeytyy luonnon maaperään ja puhdistuu biologisesti ja kemiallisesti. Imeyttäminen edellyttää riittävän vettä läpäisevää maaperää ja riittävää etäisyyttä pohjaveteen ja kallioon. Pohjavesialueilla imeyttäminen on yleensä kielletty.
Maasuodattamossa vesi suodatetaan rakennetun hiekkakerroksen läpi, ja puhdistunut vesi kerätään kokoomaputkistolla ja johdetaan kokoomakaivon kautta purkupaikkaan. Maasuodattamo sopii tiiviille maalajeille, joissa imeytys ei onnistu. Fosforinpoiston tehostamiseksi järjestelmään voidaan lisätä fosforinpoistokaivo tai erillinen fosforia sitova massa, jonka käyttöikä on rajallinen ja joka vaihdetaan valmistajan ohjeen mukaan.
Pienpuhdistamot
Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita, jotka toimivat yleensä panosperiaatteella (SBR) tai jatkuvatoimisesti biologisella prosessilla. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Etuna on pieni tilantarve ja hyvä puhdistustulos oikein hoidettuna. Heikkoutena ovat sähkönkulutus, kemikaalien annostelu ja huoltotarve: pienpuhdistamo on prosessilaitos, joka ei toimi ilman säännöllistä valvontaa. Laitteilta edellytetään CE-merkintää ja standardin SFS-EN 12566-3 mukaisia testituloksia.
Harmaiden vesien ja kuivakäymälän ratkaisut
Kun kiinteistössä on kuivakäymälä, käsiteltäväksi jäävät vain harmaat vedet. Niille riittää usein kevyempi järjestelmä, kuten harmaavesisuodatin tai pienimuotoinen maasuodattamo. Vapaa-ajan asunnossa, jossa ei ole paineellista vettä ja vettä kannetaan, vähäiset pesuvedet voidaan yleensä imeyttää maahan hallitusti ilman erillistä järjestelmää, kunhan imeytyspaikka on riittävän kaukana vesistöstä ja kaivosta.
Pienpuhdistamon puhdistustulokset ja seuranta
Valmistajat ilmoittavat laitteidensa puhdistustehon testilaboratoriossa mitattuna. Testiolosuhteet ovat kuitenkin vakioidut: kuormitus on tasainen, huolto ammattimaista ja lämpötila hallittu. Todellisessa käytössä tulokseen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
- Kuormituksen vaihtelu. Biologinen prosessi kärsii, jos kiinteistö on pitkiä aikoja tyhjillään ja kuormitus palaa yhtäkkiä täyteen, kuten vapaa-ajan asunnoissa viikonloppuisin.
- Saostuskemikaalin annostelu. Fosforinpoisto epäonnistuu, jos kemikaali loppuu tai annostelupumppu vikaantuu.
- Lietteen poisto. Liian harvoin poistettu liete karkaa lähtevään veteen ja heikentää kaikkia arvoja.
- Kylmyys ja sähkökatkot. Talvella prosessin aktiivisuus laskee, ja pitkä sähkökatko pysäyttää ilmastuksen.
Siksi kenttäolosuhteissa tehdyt seurantatutkimukset ovat arvokkaita. Esimerkiksi ruotsalaisessa Markin kunnassa tehdyssä pienpuhdistamojen toimivuusselvityksessä arvioitiin laitteiden todellisia puhdistustuloksia käyttökohteissa. Myös valmistajien omat seurantaraportit ovat yleisiä. Samansuuntainen havainto toistuu useissa selvityksissä: huolletut laitteet saavuttavat vaatimukset, huoltamattomat eivät.
Miten oman järjestelmän toimivuus todennetaan?
- Huoltopäiväkirja. Kirjaa tyhjennykset, kemikaalilisäykset, hälytykset ja huoltokäynnit. Kunnan valvoja voi pyytää selvityksen.
- Silmämääräinen tarkastus. Lähtevän veden pitää olla kirkasta ja hajutonta. Sameus, vaahto tai paha haju kertovat ongelmasta.
- Näytteenotto. Näytteenottokaivosta otettu vesinäyte analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa: BHK7, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja tarvittaessa hygieeniset bakteerit.
- Huoltosopimus. Ammattilaisen tekemä vuosihuolto on pienpuhdistamolla käytännössä välttämätön.
Suunnittelu, luvat ja rakentaminen
Uuden järjestelmän rakentaminen tai olemassa olevan merkittävä muuttaminen edellyttää yleensä kunnan rakentamislupaa tai muuta kunnan määräämää menettelyä. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki korvasi aiemmat rakennus- ja toimenpideluvat yhdellä rakentamisluvalla, joten jätevesijärjestelmän lupamenettely kannattaa varmistaa omasta kunnasta. Suunnitelman tekee pätevä suunnittelija. Suunnitelmaan sisältyvät tyypillisesti:
- kiinteistön käyttö ja asukasmäärä (mitoitus) sekä muodostuvat jätevesijakeet
- maaperätutkimus: maalaji, läpäisevyys, pohjaveden ja kallion etäisyys (koekuoppa)
- etäisyydet kaivoihin, vesistöön, rajoihin ja ojiin
- järjestelmän rakenne, korkeusasemat, purkupaikka ja näytteenottomahdollisuus
- käyttö- ja huolto-ohje sekä suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot.
Rakentamisvaiheessa kriittisimmät virheet ovat väärät korkeusasemat, liian ohut tai väärä suodatinhiekka, puuttuva tuuletus ja säiliöiden ankkuroinnin laiminlyönti. Ota asennuksesta valokuvat ennen peittämistä. Kuvat helpottavat vianhakua myöhemmin.
Käyttö ja huolto vuoden ympäri
- Tyhjennä saostussäiliöt vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos huolto-ohje niin määrää.
- Tarkista jakokaivo ja kokoomakaivo: tasainen jako ja virtaus kertovat, että suodatin toimii.
- Huuhtele tarvittaessa jakoputkisto. Älä aja raskailla koneilla kentän päälle.
- Älä laske viemäriin rasvoja, kemikaaleja, lääkkeitä tai kuitumateriaaleja.
- Vaihda fosforinpoistomassa ja lisää saostuskemikaali ohjeen mukaisesti.
- Talvikäytössä varmista, että tuuletus- ja tarkastusputket eivät jäädy umpeen.
Hyvin rakennettu maasuodattamo toimii usein 20–30 vuotta, kun esikäsittely hoidetaan kunnolla. Pienpuhdistamon koneisto vaatii osien vaihtoja jo aiemmin. Vertaa siksi vaihtoehtoja elinkaarikustannuksina eikä vain hankintahinnan perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Täyttääkö pelkkä sakokaivo jätevesiasetuksen vaatimukset?
Ei täytä. Saostussäiliö on esikäsittely, ja sen jälkeen tarvitaan jälkikäsittely, kuten maasuodattamo, imeytyskenttä tai pienpuhdistamo. Poikkeus on umpisäiliö, josta jätevettä ei johdeta maastoon.
Koskeeko jätevesiasetus vapaa-ajan asuntoa?
Koskee, jos kiinteistöllä muodostuu jätevesiä eikä sitä ole liitetty viemäriverkostoon. Jos mökillä ei ole paineellista vettä ja vettä kannetaan, vähäiset harmaat vedet voi yleensä imeyttää maahan hallitusti ilman erillistä järjestelmää. Tarkista kuitenkin kunnan määräykset.
Mikä oli vuoden 2019 määräaika?
Rantojen (alle 100 m vesistöstä) ja vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika jätevesijärjestelmän kunnostamiselle päättyi 31.10.2019. Muilla alueilla velvoite tulee vastaan luvanvaraisten vesi- ja viemäriremonttien yhteydessä.
Kumpi on parempi, maasuodattamo vai pienpuhdistamo?
Ei ole yhtä oikeaa vastausta. Maasuodattamo on yksinkertainen ja pitkäikäinen, mutta vaatii tilaa ja maansiirtoa. Pienpuhdistamo vie vähän tilaa ja puhdistaa tehokkaasti, mutta vaatii sähköä, kemikaaleja ja säännöllistä huoltoa. Valinta kannattaa tehdä suunnittelijan kanssa tontin olosuhteiden ja käyttöasteen perusteella.
Miten saan selville, toimiiko pienpuhdistamoni?
Pidä huoltopäiväkirjaa, seuraa lähtevän veden ulkonäköä ja hajua sekä teetä vesinäyte akkreditoidussa laboratoriossa. Vuosittainen ammattihuolto on suositeltava.
Tarvitseeko jätevesijärjestelmän uusimiseen luvan?
Yleensä tarvitsee. Uuden järjestelmän rakentaminen edellyttää tavallisesti kunnan lupaa ja pätevän suunnittelijan suunnitelmaa. Rakentamislaki muutti lupajärjestelmää 1.1.2025, joten tarkista menettely oman kuntasi rakennusvalvonnasta.
Lähteet ja lisätietoa
- Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017 (Finlex)
- Ympäristönsuojelulain muutos 19/2017, haja-asutuksen kuormitusluku ja puhdistusvaatimukset (Finlex)
- Ylivieska: Haja-asutuksen jätevesien käsittely 31.10.2019 jälkeen
- Alajärvi: Jätevesitiedote 2024
- En undersökning av funktionen hos minireningsverk i Marks kommun (mark.se)