Miten maalämpö toimii?
Maalämpö eli geoenergia on maaperään ja kallioon varastoitunutta, pääosin auringosta peräisin olevaa lämpöä. Muutaman metrin syvyydessä maan lämpötila pysyy ympäri vuoden lähes vakiona. Järjestelmässä on kolme osaa:
- Keruupiiri: energiakaivoon tai maahan asennettu putkisto, jossa kiertää jäätymätön lämmönsiirtoneste.
- Maalämpöpumppu: pumppu siirtää nesteen keräämän matalan lämpötilan energian kylmäainekierron avulla korkeampaan lämpötilaan.
- Lämmönjako: vesikiertoinen lattialämmitys tai patterit sekä käyttövesivaraaja.
Koska lämmönlähteen lämpötila pysyy tasaisena myös kovilla pakkasilla, maalämpöpumpun hyötysuhde ei romahda talvella samalla tavalla kuin ilmalämpöpumpun. Tämä on maalämmön suurin etu.
Energiakaivo vai maapiiri?
| Energiakaivo (lämpökaivo) | Maapiiri (vaakakeruu) | Vesistökeruu | |
|---|---|---|---|
| Toteutus | Kallioon porattu reikä, johon lasketaan U-putki | Putkisto kaivetaan noin metrin syvyyteen laajalle alueelle | Putkisto ankkuroidaan vesistön pohjaan |
| Tilantarve | Pieni | Suuri tontti | Ranta ja vesialue |
| Lupa | Rakentamislupa (RakL 42 §) | Lähellä maanpintaa vapautettu luvasta | Vesilain mukainen lupa tarvittaessa |
| Yleisyys | Yleisin omakotitaloissa | Suuret tontit, maaseutu | Rantakiinteistöt |
Mitoitus
Järjestelmän mitoitus perustuu talon lämmitysenergian tarpeeseen ja tehontarpeeseen pakkasilla. Energiakaivon syvyys on omakotitalossa tyypillisesti 150–300 metriä, ja suurilla kohteilla kaivoja porataan useita. Alimitoitettu kaivo jäähtyy vuosien mittaan, jolloin hyötysuhde laskee. Kun kaivoja on useita, niiden keskinäinen etäisyys on suunniteltava, jotta ne eivät kilpaile samasta lämmöstä. Myös naapurien kaivot vaikuttavat toisiinsa, minkä vuoksi rajaetäisyyksiä säännellään.
Maalämpöpumppu mitoitetaan yleensä kattamaan suurin osa vuotuisesta energiasta, ja kovimpien pakkasten huippuja tasataan pumpun sisäisellä sähkövastuksella. Mitoituksen tekee maalämpösuunnittelija, ja suunnitelma liitetään lupahakemukseen.
Rakentamislupa ja etäisyydet
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja korvasi rakennus- ja toimenpideluvat yhdellä rakentamisluvalla. Energiakaivon poraaminen edellyttää rakentamislain 42 §:n mukaista rakentamislupaa silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmönlähteenä. Uudisrakentamisessa erillistä lupaa ei tarvita, koska maalämpöjärjestelmä käsitellään rakentamisluvan yhteydessä. Lähellä maanpintaa sijaitseva lämmönkeräin on vapautettu luvanvaraisuudesta.
Tyypilliset etäisyysvaatimukset
Kunnat määrittelevät etäisyydet rakennusjärjestyksessä tai ohjeissaan. Esimerkkejä:
- Naapurin raja: monissa kunnissa vähintään 7,5 metriä. Lähemmäs poraaminen edellyttää yleensä naapurin suostumusta tai erillistä harkintaa.
- Muut kaivot: esimerkiksi Turun ohjeessa lämpökaivo 15 metriä, porakaivo 40 metriä ja rengaskaivo 20 metriä.
- Rakennus: esimerkiksi 3 metriä.
- Vinoporaus: tiheästi rakennetuilla alueilla vinoporaus on voitu kieltää, jotta kaivo ei ulotu naapurin tontin alle.
Pohjavesialueet
Pohjavesialueilla maalämpökaivon poraaminen voi olla kokonaan kielletty kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä. Jos lupaa haetaan pohjavesialueelle, hakemukseen tarvitaan yleensä Lupa- ja valvontaviraston lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lupa- ja valvontavirasto aloitti 1.1.2026, ja se hoitaa aiemmin aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille kuuluneita ympäristölupa-asioita.
Porauksen kulku
- Suunnitelma ja lupa, kaivon paikka merkitään maastoon.
- Poraus: maakerroksen läpi asennetaan suojaputki kallioon asti, minkä jälkeen kallio porataan.
- Keruuputkisto lasketaan kaivoon ja painekoestetaan.
- Putkisto kaivetaan routasuojattuna talolle ja liitetään pumppuun.
- Kaivon sijainti merkitään pysyvästi, ja vastaava työnjohtaja täyttää tarkastusasiakirjan.
Poraus tuottaa kivipölyä ja lietettä. Lietettä ei saa päästää katualueelle, viemäriin tai naapurin tontille, ja porausaikataulusta on tiedotettava naapureita hyvissä ajoin.
Lämmitysmuodon vaihto öljystä maalämpöön
Öljylämmitteisessä talossa on yleensä jo vesikiertoinen lämmönjako, joten maalämpö on luonteva korvaaja. Tarkista ennen vaihtoa:
- Patterien mitoitus: maalämpöpumppu toimii tehokkaimmin matalalla menoveden lämpötilalla. Vanhat patterit voivat vaatia suuremman menoveden lämpötilan, mikä heikentää hyötysuhdetta.
- Öljysäiliön poisto: säiliö tyhjennetään, puhdistetaan ja poistetaan tai täytetään ohjeiden mukaan.
- Sähköliittymä: pääsulakkeiden riittävyys varmistetaan.
- Tila: pumppu sijoitetaan tekniseen tilaan, jossa sen ääni ei häiritse.
Kustannusrakenne
Maalämmön investointi koostuu porauksesta, keruuputkistosta, pumpusta, asennuksesta ja luvista. Käyttökustannukset muodostuvat pumpun sähkönkulutuksesta. Investointi on tyypillisesti suurempi kuin ilma-vesilämpöpumpulla, mutta vuotuiset käyttökustannukset ovat pienemmät. Vertaa vaihtoehtoja aina elinkaarikustannuksina ja pyydä useammalta toimittajalta tarjous samalla mitoituksella. Laajempi vertailu löytyy oppaasta lämmitysmuodon valinta.
Kokemusesimerkki: maalämpö uudessa omakotitalossa
Taloustaidon esittelemässä tuusulalaisessa omakotitalossa lämmitettävää tilaa on autotallin kanssa 179 m². Maalämpöjärjestelmä maksoi asennettuna 16 150 euroa viisi vuotta ennen haastattelua, ja se lämmittää myös käyttöveden. Talon koko sähkönkulutus oli vuodessa 8 300 kWh, lämpöpumppu ja muu kotitaloussähkö mukaan lukien. Omistaja arvioi, että suoralla sähkölämmityksellä kulutus olisi ollut reilusti yli 20 000 kWh. Perhe valitsi maalämmön, vaikka hankintahinta oli muita vaihtoehtoja selvästi korkeampi, koska käyttökulut ovat pienet ja käyttöikä pitkä. Energiakaivo voitiin porata tontille ilman rajoituksia. Kaupunkialueilla poraukseen voi liittyä rajoituksia.
COP ja SCOP: miten hyötysuhdetta luetaan?
Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan lämpökertoimella COP, joka kertoo, montako kilowattituntia lämpöä pumppu tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä tietyssä mittauspisteessä. Vuotuinen lämpökerroin SCOP kuvaa hyötysuhdetta koko lämmityskauden yli, ja siksi se on vertailussa informatiivisempi. Esimerkiksi erään nykyaikaisen maalämpöpumpun valmistajan ilmoittama SCOP on jopa 5,95.
SCOP-luku ei silti suoraan kerro Suomessa saavutettavaa säästöä. Se lasketaan standardoiduissa ilmasto-olosuhteissa, ja todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttavat menoveden lämpötila, käyttöveden osuus ja kaivon mitoitus. Lämmönjaon matala lämpötila, kuten lattialämmitys, parantaa hyötysuhdetta. Käyttöveden lämmitys taas heikentää sitä, koska vesi lämmitetään kuumemmaksi kuin lämmitysverkostoon.
Viilennys maalämmöllä
Energiakaivoa voi käyttää myös kesäaikaiseen viilennykseen. Passiivisessa viilennyksessä kaivosta saatava viileä neste ohjataan puhallinkonvektoreihin tai lattiaan ilman, että kompressori käy. Viilennys on energiatehokasta, koska siihen kuluu lähinnä pumppujen sähkö. Samalla kesällä kaivoon palautuva lämpö elvyttää kallioperää. Viilennyksestä on erityistä hyötyä, kun talossa on paljon lasipintoja tai kesäiset huonelämpötilat nousevat korkeiksi. Kaikki laitteet eivät tue viilennystä, joten ominaisuus kannattaa huomioida jo laitevalinnassa.
Huolto ja käyttöikä
- Seuraa lämpöpumpun hälytyksiä, keruupiirin painetta ja lämpötiloja laitteen näytöltä tai sovelluksesta.
- Puhdista keruupiirin ja lämmityspiirin suodattimet asentajan ohjeen mukaan.
- Tarkista varolaitteet ja lämminvesivaraajan toiminta säännöllisesti.
- Teetä määräaikaishuolto valtuutetulla huoltoliikkeellä. Kylmäainepiiriin saa tehdä töitä vain kylmäalan pätevyyden omaava asentaja.
Energiakaivo on pitkäikäinen osa järjestelmää, ja itse lämpöpumppu uusitaan sen käyttöiän aikana yleensä ainakin kerran. Siksi kaivo kannattaa mitoittaa riittävän suureksi, jotta se palvelee myös seuraavaa lämpöpumppua.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko maalämpökaivolle lupa?
Kyllä. Energiakaivon poraaminen vaatii rakentamislain 42 §:n mukaisen rakentamisluvan, kun lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön tai maalämpöä käytetään lisälämmönlähteenä. Uudisrakentamisessa asia käsitellään rakentamisluvan yhteydessä.
Kuinka syvä maalämpökaivo on?
Omakotitalossa tyypillisesti 150–300 metriä talon lämmöntarpeen ja kallioperän mukaan. Mitoituksen tekee maalämpösuunnittelija.
Kuinka lähelle naapurin rajaa maalämpökaivon saa porata?
Monissa kunnissa vähimmäisetäisyys naapurin rajaan on 7,5 metriä. Lähemmäs poraaminen edellyttää yleensä naapurin suostumusta. Tarkista oman kuntasi ohjeet.
Voiko maalämpöä käyttää pohjavesialueella?
Usein ei. Monet kunnat ovat kieltäneet energiakaivot pohjavesialueilla, ja muualla pohjavesialueilla tarvitaan Lupa- ja valvontaviraston lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Tarvitaanko maapiirille lupa?
Lähellä maanpintaa sijaitseva lämmönkeräin on vapautettu rakentamisluvasta. Jos keruupiiri sijoitetaan pohjavesialueelle tai vesistöön, voidaan tarvita vesilain mukainen lupa.
Paljonko maalämpö säästää sähköä?
Säästö riippuu talosta ja lämmöntarpeesta. Esimerkiksi 179 m²:n maalämpötalossa koko sähkönkulutus oli 8 300 kWh vuodessa, kun asukkaan arvion mukaan suoralla sähkölämmityksellä kulutus olisi ollut reilusti yli 20 000 kWh.
Voiko maalämmöllä viilentää taloa kesällä?
Voi. Passiivisessa viilennyksessä energiakaivon viileää nestettä ohjataan puhallinkonvektoreihin tai lattiaan ilman, että kompressori käy. Laitteen on tuettava viilennystä.
Lähteet ja lisätietoa
- Turku: Energiakaivot 2026
- Karkkila: Maalämpöohje 2025
- Kokkola: Maalämpöjärjestelmän rakentaminen
- Helsinki: Maalämpö – neuvoja rakennushankkeisiin
- Valtioneuvosto: Yksi luukku ympäristöasioihin – Lupa- ja valvontavirasto
- Rakentamislaki 751/2023 (Finlex)
- Taloustaito: Maalämpöä kotiin kallion uumenista
- Bosch: Maalämpöpumpun hinta, COP ja SCOP
- Bosch: Maalämpö – 8 myyttiä
- NIBE: S1256 PC -maalämpöpumppu (SCOP ja viilennys)
- Verohallinto: Kotitalousvähennys öljylämmityksestä luovuttaessa